AOka: Huomautus syyttäjälle, joka oli paljastanut tuomioistuimen salaiseksi määräämän tiedon toimittajalle

Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen Itä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjälle, joka paljasti tiedotusvälineille salassa pidettävää tietoa.

Käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen syyttäjä oli puhelimessa oikaissut toimittajalla ollut virheellistä käsitystä. Syyttäjä oli kertonut, että hätäkeskukseen oli soittanut toinen rikosasian asianomistajista ja paikalle oli tullut poliisipartio. Käsittelyn tuossa vaiheessa syyttäjällä ei ollut oikeutta paljastaa kyseistä tietoa. Tieto oli tullut ilmi käräjäoikeuden suljetussa käsittelyssä ja sitä oli koskenut salassapitomääräys.

Asiassa suoritetusta esitutkinnasta ilmenee, että Seiska–lehti on 23.5.2019 uutisoinut oikeudenkäynnistä otsikolla: ”Paljastus suosikkinäyttelijän öisestä ahdistelukohusta. B:n kotoa soitettiin hätäpuhelu” (etptk s. 61). Myös muut mediat ovat uutisoineet samana päivänä siitä, että uutena tietona on paljastanut toisen asianomistajista soittaneen ”näyttelijän asunnolta hätäkeskukseen” (etptk s. 66, Ilta–Sanomat) ja ”yöllisestä hätäpuhelusta näyttelijän asunnolta” (etptk s. 63, Iltalehti).
– – –
… syyttäjä on hallintotuomioistuinten oikeuskäytäntöön viitaten todennut, että syyt-

täjänä hän voi tehdä julkisuuslain perusteella itsenäistä julkisuusharkintaa hallussaan olevasta esitutkinta-aineistosta käräjäoikeuden salassapitomääräyksestä huolimatta.
– – –
Viranomainen ei kuitenkaan voi tehdä omaa julkisuuslakiin perustuvaa harkintaansa kiinnittämättä huomiota tuomiovaltaa käyttävän tuomioistuimen salassapitomääräykseen. Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan: ”Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.” Julkisuuslakia soveltavan viranomaisenkin on siis otettava huomioon ja noudatettava myös muiden lakien nojalla annettuja salassapitomääräyksiä ja vaitiolovelvollisuutta. Näitä ovat esimerkiksi oikeudenkäyntijulkisuuslain nojalla annetut määräykset. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että julkisuuslain 22 §:n säännöksellä varmistetaan asiakirjojen salassapidon yhtenäisyys rikosasiassa koko rikosprosessin ajan viranomaisten kesken. (Satu Rantaeskola, Asianomistajan yksityiselämän suoja rikosprosessissa, Alma Talent 2021, s. 152)

Salassa pidettävän tiedon paljastaminen tiedostusvälineille on luonteeltaan virhe, josta voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Asiassa suoritettiin apulaisoikeuskanslerin määräyksestä esitutkinta. Tapauksessa syyttäjän huolimattomuuttaan paljastama tieto ei ollut vaarantanut salassapidon keskeisiä suojeltavia etuja ja tiedot tulivat sittemmin julkiseksi osana käräjäoikeuden tuomiota. Syyttäjän virheellinen menettely arvioitiin virkarikosoikeudellisesti vähäiseksi.

Annan mainitun säännöksen nojalla aluesyyttäjä C:lle huomautuksen hänen lainvastaisesta menettelystään.

ratkaisu_syyttaja_paljasti_salassa_pidettavaa_tietoa_OKV_2398_40_2020.pdf