Oikeudenmukainen ja kestävä talous: Komissio edellyttää yrityksiltä ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista globaaleissa arvoketjuissa

Euroopan komissio on tänään hyväksynyt ehdotuksen direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotuksella pyritään edistämään yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa. Yrityksillä on keskeinen rooli kestävien talouksien ja yhteiskuntien rakentamisessa. Niitä vaaditaan tunnistamaan niiden toiminnasta aiheutuvat kielteiset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset ja tarvittaessa ehkäisemään tai eliminoimaan ne taikka hillitsemään niitä. Tällaisia vaikutuksia ovat esimerkiksi saastuminen ja luontokato ja ihmisoikeuksien tapauksessa lapsityövoiman käyttö ja työntekijöiden riisto. Yrityksille uudet säännöt merkitsevät oikeusvarmuutta ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kuluttajien ja sijoittajien näkökulmasta ne lisäävät läpinäkyvyyttä. EU:n uusilla säännöillä edistetään vihreää siirtymää ja suojellaan ihmisoikeuksia Euroopassa ja muualla maailmassa.

Useat jäsenmaat ovat jo ottaneet käyttöön huolellisuusvelvoitetta (due diligence) koskevia kansallisia sääntöjä, ja osa yrityksistä on toteuttanut toimenpiteitä omaehtoisesti. Tarvitaan kuitenkin mittavampia parannuksia, joiden saavuttaminen vapaaehtoisilla toimilla on vaikeaa. Direktiiviehdotuksella otetaan käyttöön yritysten kestävää toimintaa koskeva huolellisuusvelvoite puuttua kielteisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin.

Uusia huolellisuusvelvoitetta koskevia sääntöjä sovelletaan seuraaviin yrityksiin ja aloihin:

• EU:n yritykset:
  • Ryhmä 1 – kaikki kooltaan ja taloudelliselta vaikutusvallaltaan merkittävät EU:n osakeyhtiöt (yli 500 työntekijää ja yli 150 miljoonan euron maailmanlaajuinen nettoliikevaihto).
  • Ryhmä 2 – muut osakeyhtiöt, jotka toimivat ennalta määritellyillä, ympäristövaikutuksiltaan merkittävillä aloilla ja jotka eivät täytä ryhmän 1 kynnysarvoja, mutta joilla on yli 250 työntekijää ja vähintään 40 miljoonan euron maailmanlaajuinen nettoliikevaihto. Näiden yritysten osalta sääntöjä aletaan soveltaa kaksi vuotta myöhemmin kuin ryhmän 1 yrityksiin.
• EU:ssa toimivat EU:n ulkopuoliset yritykset, joiden EU:ssa syntyvä liikevaihto vastaa ryhmien 1 ja 2 kynnysarvoja.

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) eivät kuulu suoraan ehdotuksen soveltamisalaan.

Ehdotus koskee niin yritysten omaa toimintaa kuin niiden tytäryhtiöitä ja arvoketjujakin (eli suoria ja välillisiä vakiintuneita liikesuhteita). Huolellisuusvelvoitteen noudattamiseksi yritysten on

• vietävä huolellisuusvelvoite osaksi niiden toimintaperiaatteita
• tunnistettava toteutuneet tai mahdolliset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset
• ehkäistävä tai lievennettävä mahdollisia vaikutuksia
• eliminoitava tai minimoitava toteutuneet vaikutukset
• otettava käyttöön valitusmenettely ja taattava sen toiminta
• seurattava huolellisuusvelvoitetta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta
• tiedotettava huolellisuusvelvoitteesta julkisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvien ihmisoikeuksien tehokkaampaa suojelua. Esimerkiksi työntekijöille on taattavat turvalliset ja terveelliset työolot. Ehdotus auttaa myös välttämään sellaisia ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa tärkeimpien ympäristösopimusten kanssa. Yritysten on toteutettava tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä (”keinoja koskeva velvoite”) sen perusteella, mikä on eri vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys, mitä toimenpiteitä niiden käytettävissä on kulloisissakin olosuhteissa ja mitkä ovat niiden prioriteetit.

Jäsenmaiden nimeämien hallintoviranomaisten tehtävänä on valvoa uusien sääntöjen noudattamista; noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä sakkoja. Lisäksi uhreilla on mahdollisuus ryhtyä oikeustoimiin sellaisten vahinkojen johdosta, jotka olisi voitu välttää huolellisuusvelvoitteen mukaisilla aiheellisilla toimenpiteillä.

Ryhmään 1 kuuluvilla yrityksillä on myös oltava suunnitelma sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintastrategia tukee tavoitetta rajata maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Tarvitaan johtajien panosta, jotta voidaan varmistaa, että huolellisuusvelvoitteesta tulee osa yritysten toimintakulttuuria. Siksi ehdotuksessa johtajilta edellytetään huolellisuusvelvoitteen käyttöönottoa, sen noudattamisen valvontaa ja sen sisällyttämistä yritysstrategiaan. Johtajilla on velvollisuus ajaa yrityksen etua. Siinä tehtävässä heidän on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisoikeuksiin, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön. Jos yritysjohtajien palkkiot ovat tulosperusteisia, heitä kannustetaan osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti.

Ehdotus sisältää myös toimenpiteitä, joilla tuetaan kaikkia sellaisia yrityksiä, myös pk-yrityksiä, joihin vaikutukset voivat kohdistua välillisesti. Tällaisia toimenpiteitä ovat yrityskohtaisten tai yksityisten verkkosivujen, alustojen ja portaalien kehittäminen ja mahdollinen rahoitustuki pk-yrityksille. Komissio voi tukea yrityksiä antamalla ohjeita muun muassa mallisopimuslausekkeista. Komissio voi täydentää jäsenmaiden antamaa tukea uusilla toimenpiteillä, myös auttamalla kolmansissa maissa toimivia yrityksiä.

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että EU toimii kansainvälisellä näyttämöllä ihmisoikeuksien suojelua ja kestävän kehityksen edistämistä koskevia kansainvälisiä sitoumuksiaan ja kaupan alan kansainvälisiä sääntöjä kaikilta osin noudattaen. Tämä koskee niin yksityistä kuin julkista sektoria.

Osana oikeudenmukaista ja kestävää taloutta koskevaa pakettiaan komissio esittää tänään myös tiedonannon ihmisarvoisesta työstä kaikkialla maailmassa. Siinä esitetään ne sisäiset ja ulkoiset politiikat, joita EU käyttää ihmisarvoisen työn varmistamiseksi kaikkialla maailmassa – tavoite, joka ohjaa osallistavaa, kestävää ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä pandemiasta.

Komission jäsenet kommentoivat asiaa seuraavasti:

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová: ”Ehdotuksella pyritään saavuttamaan kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sillä halutaan vastata kuluttajien huolenaiheisiin: kuluttajat eivät halua ostaa tuotteita, jotka on valmistettu pakkotyöllä tai jotka tuhoavat ympäristöä. Toisena tavoitteena on tukea yrityksiä tarjoamalla niille oikeusvarmuutta niiden sisämarkkinavelvoitteiden osalta. Direktiivillä eurooppalaiset arvot viedään osaksi arvoketjuja oikeudenmukaisella ja oikeasuhteisella tavalla.”

Oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders: ”Ehdotus tulee muuttamaan radikaalisti tapaa, jolla yritykset harjoittavat liiketoimintaansa globaalien arvoketjujensa eri vaiheissa. Näiden sääntöjen avulla EU haluaa puolustaa ihmisoikeuksia ja johtaa vihreää siirtymää. Emme voi enää ummistaa silmiämme siltä, mitä arvoketjuissa tapahtuu. Siksi talousmalliamme on muutettava. Markkinat tukevat tätä aloitetta kuluttajien vaatiessa yhä kestävämpiä tuotteita. Uskon, että myös monet yritysjohtavat asettuvat tukemaan tätä aloitetta.”

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton: ”Siinä missä osa eurooppalaisista yrityksistä on jo edelläkävijöitä yritysten kestävissä toimintatavoissa, monilla on edelleen haasteita toimintansa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten ymmärtämisessä ja parantamisessa. Yritysten on monimutkaisten ja globaalien arvoketjujen takia erityisen vaikea saada luotettavaa tietoa tavarantoimittajiensa toiminnasta. Kansallisten sääntöjen hajanaisuus hidastaa entisestään hyvien käytäntöjen käyttöönottoa. Komission ehdotuksella varmistetaan, että suuret markkinatoimijat omaksuvat johtavan roolin riskien lieventämisessä arvoketjuissaan. Ehdotuksella myös tuetaan pieniä yrityksiä muutoksiin sopeutumisessa.”

Seuraavaksi

Ehdotus esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle niiden hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja toimittaa asiaankuuluvat tekstit komissiolle.

Tausta

Eurooppalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisesti kestävyysajattelun eturintamassa. Kestävyys kuuluu kiinteästi EU:n arvoihin, ja yritykset ovat sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Tästä huolimatta kestävyysajattelun ja varsinkin ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin on edennyt hitaasti.

Euroopan parlamentti tarttui näihin haasteisiin maaliskuussa 2021 kehottamalla komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen arvoketjuja koskevasta pakollisesta huolellisuusvelvoitteesta. Myös neuvosto kehotti komissiota 3. joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä esittämään ehdotuksen yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaksi EU:n oikeuskehykseksi, joka sisältäisi kaikkien alojen yrityksiä koskevan huolellisuusvelvoitteen globaaleissa arvoketjuissa.

Komission ehdotus on vastaus näihin kehotuksiin. Siinä otetaan tarkkaan huomioon palaute, jota komissio sai 26. lokakuuta 2020 lanseeratussa julkisessa kuulemisessa yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevasta aloitteesta. Ehdotusta valmistellessaan komissio otti huomioon myös kahdessa tilatussa selvityksessä kerätyn laaja-alaisen näytön. Selvityksistä toinen koski johtajien velvollisuuksia ja yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää (heinäkuu 2020) ja toinen huolellisuusvelvoitevaatimuksia toimitusketjuissa (helmikuu 2020).

Lisätietoa

• Ehdotus direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja sen liite
• Kysymyksiä ja vastauksia yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta
• Tietokooste yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta
• Tietosivu yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta

Tiedote