Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko painottaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja yhdenvertaisuuden vahvistamista

Valtioneuvosto hyväksyi 9. joulukuuta 2021 valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa ja ohjaa yhdessä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusohjelman kanssa toimintaa kansallisella ja EU-tasolla. Selonteon ohjausvaikutus on useampivuotinen; ihmisoikeuspoliittisia selontekoja on annettu enimmillään kerran hallituskaudessa. 

Selonteossa käsitellään rinnakkain toimintaa kansallisesti, EU-tasolla sekä kansainvälisesti. Erityisinä teemoina ovat perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen kestävässä kehityksessä, ilmastomuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden puolustamisessa, digitalisaatiokehityksessä, tiedonsaannissa ja viestinnässä. Selonteko painottaa toimintaa oikeusvaltioperiaatteen puolustamiseksi ja vahvistamiseksi.

Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota kyseenalaistetaan useissa maissa

Selonteon arvion mukaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on jo pitkään heikennyt kymmenissä valtioissa ja oikeusvaltiokehitykseen kohdistuu uudenlaista kyseenalaistamista. Lisääntyvän autoritaarisen vallankäytön piirteitä ovat muun muassa sananvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittaminen sekä vähemmistöjen oikeuksien polkeminen. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta kyseenalaistava toiminta on yhä näkyvämpää muun muassa YK:n ihmisoikeuselimissä.

”Pidämme Suomena ja EU:na kiinni omista arvoistamme ja puolustamme yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Ne ovat oleellinen osa kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää. Tarvitsemme kaikkia valtioita koskevia säännöksiä, jotta voimme vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai digitalisaation kaltaisiin rajat ylittäviin kysymyksiin”, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.  

Kansainvälisessä ihmisoikeustoiminnassa Suomi korostaa sukupuolten tasa-arvoa sekä alkuperäiskansojen, vammaisten henkilöiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja eurooppalaisessa toiminnassa näiden lisäksi romanien oikeuksia. 

”Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen ovat meille erityisen tärkeitä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Ne ovat oleellinen osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita.  Niiden toteutuminen edellyttää paitsi eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa myös heikommassa asemassa olevien väestöryhmien ja henkilöiden osallistumisoikeuksien vahvistamista”, toteaa ulkoministeri Haavisto.   

Perus- ja ihmisoikeuksia voidaan vahvistaa myös kansallisesti

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kansallisessa toimeenpanossa Ihmisoikeuspoliittinen selonteko painottaa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä sekä oikeusvaltion huoltamista. Selonteko linjaa hallituksen toimia kysymyksissä, joissa Suomi on saanut lukuisia suosituksia ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä, YK:n ja eurooppalaisten järjestöjen ihmisoikeusraportoijilta sekä Suomen ihmisoikeustilanteen maa-arvioinneissa. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa saamelaisten asema alkuperäiskansana, naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittava lainsäädäntö sukupuolen vahvistamisesta.

Selonteossa käsitellään toimintaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomi jatkaa toimintaansa oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseksi kaikkialla Euroopan unionin alueella.  

Uusina perus- ja ihmisoikeusteemoina kestävä kehitys ja digitalisaatio

Perus- ja ihmisoikeuksien sekä kestävän kehityksen välillä on tiivis yhteys. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden merkitys ihmisoikeuskysymyksenä on kasvanut. Selonteko painottaa ketään ei jätetä jälkeen -periaatetta sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisoikeuksia osana kestävää kehitystä.

Uuden teknologian ja digitaalisten palvelujen sekä tiedonvälityksen laajeneminen ja nopeutuminen luovat edellytyksiä perus- ja ihmisoikeuksien valvonnalle ja täytäntöönpanolle sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnalle. Toisaalta kehittyvän teknologian avulla on mahdollista loukata aiempaa laajemmin perus- ja ihmisoikeuksia, esimerkiksi yksityisyydensuojaa ja osallistumisoikeuksia. Selonteko korostaa eriarvoisuuden vähentämistä sekä saavutettavuutta osana uuden teknologian ja digitaalisten palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa.