Lakivaliokunnan mietintö suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi valmistunut

3.12.2021 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

LaVM 16/2021:

Hallituksen esityksen mukaan käräjäoikeudessa kuulusteltuja henkilöitä ei lähtökohtaisesti kuulustella henkilökohtaisesti uudelleen hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Tästä on kaksi poikkeusta, uudelleenkuulustelu ja lisäkuulustelu. Niistä säädetään ehdotetussa oikeudenkäymiskaaren 26 luvun uudessa 15 a §:ssä (1. lakiehdotus). 

Uudelleenkuulustelulla tarkoitetaan käräjäoikeudessa kuulustellun henkilön kuulustelua muutoksenhakutuomioistuimessa kokonaan uudelleen, aivan kuin mitään kuva- ja äänitallennetta ei olisi käräjäoikeudessa tehty. Sen edellytys on ”erityinen syy”. Lisäkuulustelulla tarkoitetaan puolestaan uusien kysymysten esittämistä tällaiselle henkilölle sen jälkeen, kun hänen käräjäoikeudessa esittämänsä kertomus on otettu hovioikeudessa vastaan kuva- ja äänitallenteelta. Sen edellytys on ”tarpeellisuus” asian selvittämisen kannalta. 

Lakivaliokunta on hallituksen esitystä käsitelleessään arvioinut edellä mainittuja kuulustelujen kynnyksiä. Valiokunta toteaa, että lisä- ja uudelleenkuulustelujen kynnysten oikean korkeuden määrittäminen on lakiehdotusten keskeisimpiä kysymyksiä. 

Saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta toteaa, että liian alhaiset kynnykset voivat johtaa tarpeettomaan suullisen todistelun vastaanottamiseen muutoksenhakuasteessa ja haitata esityksen tavoitteiden saavuttamista. Sillä voi olla vaikutusta myös hovioikeuksien resursseihin ja käsittelyaikoihin. 

Toisaalta liian korkea kynnys voi johtaa siihen, etteivät hovioikeus ja korkein oikeus saa tietoonsa kaikkea merkityksellistä todistelua. Se voi vaikeuttaa aineellisesti oikean ratkaisun saavuttamista. Lisäksi se saattaa rohkaista liian perinpohjaiseen todistajankuulusteluun käräjäoikeudessa. 

Tällä hetkellä suullisen todistelun vastaanottamiselle hovioikeudessa ei ole hallituksen esityksessä esitettävän kaltaista rajoitusta. Kaikki vedottu ja merkityksellinen suullinen todistelu otetaan hovioikeudessa lähtökohtaisesti vastaan uudelleen. Hallituksen esitys muuttaa siten joka tapauksessa nykytilaa selvästi.  

Hallituksen esitystä ja saamansa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta pitää esityksessä ehdotettua lisäkuulustelun kynnystä tältä osin perusteltuna. 

– –  –

Edellä selostetun valossa sekä hallituksen esitystä ja saamaansa selvitytä kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että uudelleenkuulustelun edellytyksenä oleva kynnys ”erityinen syy” on asianmukainen. 

Kuten lakivaliokunta on edellä todennut, lisä- ja uudelleenkuulustelujen kynnykset ovat uudistuksen keskeisimpiä kysymyksiä. Sen vuoksi uudistuksen vaikutuksia on tärkeää seurata nimenomaan tästä näkökulmasta. Vaikka valiokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettuja lisä- ja uudelleenkuulustelujen kynnyksiä perusteltuina, niitä on tarvittaessa syytä arvioida uudelleen, jos se osoittautuu aiheelliseksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi taikka esimerkiksi hovioikeuksien resursseihin tai käsittelyaikoihin liittyvistä syistä. 

– – –

Edellä esitetyn vuoksi valiokunta pitää perustellumpana esityksessä ehdotetusta poiketen ratkaisua, jonka mukaan kuva- ja äänitallennetta katsovalta henkilöltä voidaan poikkeuksetta ottaa pois kuvan tallentamiseen soveltuvat välineet. Edellä todetun toteuttamiseksi lakivaliokunta ehdottaa 6. lakiehdotuksen 5 §:n 3 momentin tarkistamista jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin. Valiokunta ehdottaa myös eräitä muita tarkistuksia mainittuun momenttiin.

– – –

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että erityisesti ratkaisut, joissa asianosaisen pyyntö lisä- tai uudelleenkuulustelusta hylätään, ovat asianosaisen oikeusturvan kannalta merkityksellisiä. Lakivaliokunta pitää siksi perusteltuna säätää siitä, että hovioikeudet tekevät sellaiset ratkaisut aina kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Sen sijaan on tarkoituksenmukaista, että yhdellä jäsenellä on toimivalta hyväksyä pyyntö lisä- tai uudelleenkuulemisesta samalla tavalla kuin yksi jäsen voi tällä hetkellä tehdä pääkäsittelyn toimittamiseen liittyvät ratkaisut.

– – –

Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että erillinen muutoksenhaku voi 17 luvun 68 §:n 3 momentin nojalla olla mahdollinen myös silloin, kun hovioikeus on hylännyt pyynnön kuulustella käräjäoikeudessa kuulusteltua henkilöä hovioikeudessa henkilökohtaisesti uudelleen tai lisäkysymysten esittämistä varten.

Lakialiokunnan mietintö LaVM 16/2021 vp 

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments