Eduskunnan lakivaliokunta: Oikeusministeriön hallinnonalan perusrahoituksessa on merkittäviä välitöntä korjaamista edellyttäviä puutteita

Eduskunnan lakivaliokunnan lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025

Lakivaliokunta totesi mm. seuraavaa:

• Tuomioistuinten perusrahoituksen taso on saadun selvityksen mukaan riittämätön. Tuomioistuinlaitoksen toimintaa on viime vuosina rahoitettu merkittävässä määrin siirtyvän määrärahan turvin. Asioita ei saada ratkaistua kohtuullisessa ajassa ja erityisesti pitkään vireillä olleiden asioiden määrät ovat olleet huomattavassa kasvussa. Nykyinen rahoitus ei kuitenkaan mahdollista henkilöstömäärän lisäämistä. Rahatilanne on niin heikko, että välttämättömiin menoihin, kuten ICT-kulujen ja vuokramenojen kasvuun, ei ole riittävää rahoitusta, vaan ne joudutaan rahoittamaan säästämällä ratkaisutoimintaan käytettävistä henkilötyövuosista.

• Käräjäoikeuksissa ei resurssitilanteen vuoksi voida käyttää riittävästi monijäsenistä kokoonpanoa, vaan juttuja joudutaan ratkaisemaan usein yhden tuomarin kokoonpanolla tai lautamieskokoonpanolla. Tämä on ongelmallista, koska jo pitkään on tavoitteena ollut kohdistaa oikeudenkäyntien painopiste käräjäoikeuksiin, ja usean tuomarin kokoonpano edistää oikeusturvaa ja voi vähentää muutoksenhaun tarvetta.

• Syyttäjälaitoksen resurssien suhde työmäärään on ollut hyvin vaativa usean vuoden ajan. Rikosvastuun toteuttamisen yleinen taso on heikentynyt siten, että syytteeseen ja seuraamusten määräämiseen johtaa aikaisempaa merkittävästi pienempi osa syyttäjien käsiteltäviksi tulleista rikosepäilyistä. Esitutkinnan lopettamista tai toimittamista jättämistä koskevien rajoittamisasioiden osuus on lisääntynyt ja varsinaisten syyteharkinta-asioiden lukumäärä vastaavasti vähentynyt. Syyteharkintaan saapuvissa asioissa syyttäjien kokonaistyömäärässä näkyy asioiden vaikeuden ja vaativuuden huomattava kasvu. Vaativien ja eniten vahinkoa aiheuttavien rikosten käsittelyajat ovat liian pitkät. Erittäin laajoja ja vaativia rikosasioita on aiempaa enemmän ja niiden edellyttämä työmäärä on poikkeuksellisen suuri.

• Valiokunnan saaman selvityksen mukaan julkisessa oikeusavussa on jouduttu resurssien puutteen vuoksi vähentämään henkilöstöresursseja, vaikka kansalaisten oikeusavun ja oikeussuojan tarve ei ole vähentynyt. Lisäksi oikeusavun viroille on asetettu täyttökielto, ja vuoden 2021 alusta lukien virkoihin on ollut lupa nimittää vain määräaikaisesti. Tällä hetkellä tehtävistä on täytettynä määräaikaisesti joissakin virastoissa jopa 45 % oikeusavun henkilöstöstä. Saadun selvityksen mukaan tämä vaikeuttaa merkittävästi julkisen oikeusavun asiakkaiden hoitoa ja vaarantaa oikeusturvaa.

• Riittämättömät henkilöstöresurssit ovat johtaneet ns. harmaan ylityön lisääntymiseen, ja erityisesti tuomareiden ja syyttäjien työmäärä on saadun selvityksen valossa erittäin suuri. Kuormittuminen koskee kuitenkin koko henkilöstöä, ja vaikea tilanne on jatkunut pitkään. Vaikean työtilanteen vuoksi henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta osallistua riittävästi koulutuksiin tai he joutuvat käytännössä kompensoimaan osallistumisen työskentelemällä omalla ajalla. Lakivaliokunta pitääkin perusteltuna, että oikeudenhoidon henkilöstön työaikaa ja työnhyvinvointia selvitetään.

• Valiokunta kantaa vakavaa huolta tuomarin uran houkuttelevuudesta. Tuomareiden virkojen määräaikaisuudet, jälkeen jäänyt palkkaus ja suuri työmäärä heikentävät työnantajakuvaa sekä vaikuttavat halukkuuteen hakeutua ja pysyä tuomioistuinuralla (ks. LaVP 3/2021 vp). Tilanne on vastaava syyttäjien ja oikeusavustajien kohdalla. Saadun selvityksen mukaan viime aikoina on tapahtunut useita irtisanoutumisia tuomarin- ja syyttäjänvirasta tilanteen vuoksi. 

• Uuteen AIPA-asianhallintajärjestelmään on ladattu suuria odotuksia, mutta järjestelmä on merkittävästi viivästynyt ja kallistunut. Saadun selvityksen mukaan järjestelmä ei tällä hetkellä tehosta työtä, vaan pikemminkin lisää sitä. Tämä johtuu keskeisesti siitä, että asianosaisten asiointitapaan ei ole tullut merkittävissä määrin muutoksia, vaan he asioivat edelleen perinteiseen tapaan. Tämän seurauksena esimerkiksi tuomioistuimissa tehdään laajamittaisesti manuaalista työtä. Hyötyjen saavuttamiseksi tulisi siten lisätä sähköistä asiointia.

• Lakivaliokunta katsoo aiemmin esittämänsä ja nyt saamansa selvityksen perusteella, että oikeusministeriön hallinnonalan perusrahoituksessa on merkittäviä välitöntä korjaamista edellyttäviä puutteita. Erityisesti tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja julkisen oikeusavun voimavaratilanne on kestämätön. Tilanteen korjaaminen edellyttää kyseisten toimijoiden perusrahoituksen korottamista pysyväisluonteisesti vähintään oikeusministeriön edellä esittämien laskelmien mukaisesti. Myös Tuomioistuinviraston ja Ulosottolaitoksen riittävistä määrärahoista tulee edellä esitetyin tavoin huolehtia. Valiokunta edellyttää, että mainituista resurssitarpeista huolehditaan viipymättä ja otetaan huomioon jo kuluvana vuonna valmisteltaessa tulevia lisätalousarvioita, ensi vuoden talousarviota sekä tulevia valtiontalouden kehyksiä. Valiokunta esittää edellä esitetystä kannanoton hyväksymistä.

• Valiokunta kiinnittää huomiota myös lainvalmisteluresurssien turvaamiseen, sillä saadun selvityksen mukaan oikeusministeriön lainvalmistelun sekä valtioneuvoston yhteisen säädösvalmistelun kehittämisresurssit ovat tarpeisiin nähden niukat. Valiokunta pitää tätä huolestuttavana lainvalmistelun laadun kannalta ja viittaa hallituksen esitysten vaikutusten arvioinneista vastikään lausumaansa (ks. LaVL 3/2021 vp).  

Lakivaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että selonteon johdosta hyväksytään seuraava kannanotto: Eduskunta edellyttää, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja vahvistamiseksi oikeusministeriön hallinnonalan ja erityisesti tuomioistuinlaitoksen, Syyttäjälaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen ja julkisen oikeusavun perusrahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti.

LaVL 11/2021 vp