KHO katsoi, että KELAn maksamissa taksikyydeissä oli kyse palveluhankintasopimuksesta – MaO:n päätös kumottiin
4.5.2021 | OikeusuutisetKHO:2021:57 Julkinen hankinta – Palveluhankintasopimus – Palveluja koskeva käyttöoikeussopimus – Toiminnallisen riskin siirtyminen – Yksinoikeus palvelun tuottamiseen – Pääasiallisesti hankintayksikön maksama korvaus
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko Kansaneläkelaitoksen järjestämässä Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamien matkojen ja palvelujen hankintaa koskevassa kilpailutuksessa kysymys hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaisesta palveluhankintasopimuksesta vai pykälän 7 kohdan mukaisesta palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sopimuskokonaisuus täytti käyttöoikeussopimuksen edellytykset palvelujen tarjoamisen ja hallinnoinnin siirrosta sekä vastikkeen muodostumisesta.
Sopimuskokonaisuudessa palveluntuottaja sai alueellisen yksinoikeuden Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksimatkojen tuottamiseen, eikä palveluntuottaja altistunut muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvalle riskille. Palveluntuottaja sai palvelun tuottamisesta vastikkeen pääosin suoraan Kansaneläkelaitokselta maksukertapalkkiona sekä kuljetuskorvauksena.
Kuljetuskorvauksen asiakkaan maksamaan omavastuuosuuteen liittyvä maksukykyriski oli sopimuskokonaisuuteen nähden merkityksetön. Palveluntarjoaja oli voinut itse määrittää matkakustannusten alennusprosentin ja ottaa korvaushintaa asettaessaan huomioon muun ohella palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja sekä palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sen, että Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksimatkojen kysyntä sopimuskaudella heikkenisi, arvioitiin olevan epätodennäköistä. Palveluntuottajan ei muutoinkaan katsottu altistuvan markkinoiden epävarmuustekijöille siten, että palvelukokonaisuuden hoitamisesta palveluntuottajalle koituvaa riskiä tappiosta olisi pidettävä muuna kuin merkityksettömänä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin markkinaoikeus, ettei palveluntuottajalle siirtynyt toimintaan liittyvä taloudellinen riski siitä, ettei kaikkia palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä oli palveluhankintasopimus, ja kumosi markkinaoikeuden päätöksen.