Huostaanotetun lapsen sijoittamiselle kotiin vanhempiensa luokse ei ollut edellytyksiä
21.4.2021 | OikeusuutisetKHO:2021:44 Huostaanotto – Sijaishuoltoon sijoittaminen – Sijoitus vanhemman luokse – Vanhemman väkivaltainen käytös – Lapsen oma mielipide – Lapsen etu – Lapsen edun kannalta muu painava syy
Hallinto-oikeus oli valituksenalaisella päätöksellään päättänyt lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta. Lastensuojelun palvelupäällikön hakemus oli hylätty sijaishuoltopaikan osalta ja lapsi oli lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla sijoitettu huostaanotettuna asumaan vanhempiensa luokse.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että lapsen sijoittaminen huostaanotettuna kotiin lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla on tiettyihin tilanteisiin rajoitettu erityinen järjestely, joka oli yleensä mahdollinen vain silloin, kun valmisteltiin lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Kun lapsen huostaanotto oli perustunut merkittäviltä osin vanhemman väkivaltaiseen käytökseen ja väkivallan jatkumisesta oli herännyt vakava epäily vielä kiireellisen sijoituksenkin aikana, asiassa ei ollut edellytyksiä katsoa, että lapsen sijoittaminen kotiin vanhempiensa luokse voisi olla lapsen edun kannalta perusteltua lastensuojelulain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asiaa ei tullut arvioida toisin, vaikka tuolloin 16-vuotias lapsi itse oli vastustanut kodin ulkopuolista sijoitusta ja vaikka yksittäisessä sijaishuoltopaikassa oli ilmennyt ongelmia ennen hallinto-oikeuden päätöstä.
Hallinto-oikeuden päätös olisi siten tullut kumota lainvastaisena. Lapsen nykyinen sijaishuoltopaikka ei kuitenkaan enää perustunut hallinto-oikeuden valituksenalaiseen päätökseen, koska sosiaalitoimi oli sittemmin tehnyt sijaishuoltopaikan muuttamisesta uuden valituskelpoisen päätöksen. Tämän vuoksi enempi lausuminen lastensuojelun palvelupäällikön valituksen johdosta raukesi.