KHO: Suullinen käsittely hallinto-oikeudessa oli tarpeen kun lapsen sijaishuoltopaikkaa vaihdettiin vuosien jälkeen
19.2.2021 | OikeusuutisetKHO:2021:22 Lastensuojelu – Sijaishuoltopaikan muuttaminen – Sijaisvanhempi – Oikeussuoja – Suullisen käsittelyn merkitys
Lapsi A oli ollut huostaanotettuna sijoitettuna perhehoitoon B:n sijaisperheeseen noin viiden ja puolen vuoden ajan kun johtava sosiaalityöntekijä muutti lapsen sijaishuoltopaikkaa perusteilla, jotka liittyivät keskeisesti B:n kasvatuskäytäntöihin ja hänen menettelyynsä sijaisvanhempana. Päätöksestä valittivat hallinto-oikeudelle muun ohessa B ja lapsen isä C, jotka molemmat vaativat suullisen käsittelyn järjestämistä muun ohessa vastanäytön arvioimiseksi. Hallinto-oikeus hylkäsi heidän pyyntönsä suullisen käsittelyn järjestämisestä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella ja hylkäsi heidän valituksensa.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli B:n ja C:n valituksesta ratkaistavana, oliko hallinto-oikeus voinut ratkaista valitukset järjestämättä muutoksenhakijoiden asian selvittämiseksi pyytämää suullista käsittelyä.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n poikkeuksia suullisen käsittelyn järjestämisestä on tulkittava saman pykälän 1 momentin pääsäännön valossa ja ottaen huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Suullisen käsittelyn merkitys on tuomioistuimen näkökulman lisäksi myös siinä, että suullisessa käsittelyssä asianosaiset voivat esittää suoraan kysymyksiä toiselle osapuolelle ja kutsua paikalle todistajia. B:n osalta suullisella käsittelyllä on myös erityistä merkitystä sen vuoksi, että sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös oli perustunut keskeisesti hänen väitettyyn toimintaansa. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.