Lausunto Verohallinnon ohjeluonnoksesta: yhteisöjen yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus

Suomen Asianajajaliiton lausunto Verohallinnon ohjeluonnoksesta Yhteisön yleinen ja ra­joitettu verovelvollisuus (Verohallinnon diaarinumero VH/8343/00.01.00/2020)    

 Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää pyydettynä lau­suntona luonnok­sesta uudeksi Verohallinnon ohjeeksi: ” Yhteisön yleinen ja rajoi­tettu verovelvollisuus” seuraavaa:

1. YLEISTÄ

Asianajajaliitto katsoo, että ohjeluonnos on selkeästi jäsennelty ja kirjoitettu. Se perustuu ulkomaisen yhteisön yleistä verovelvollisuutta koskevan lakimuutoksen hallituksen esitykseen 136/2020.

Ohjeeseen sisältyvät juoksevasti numeroidut esimerkit ha­vainnollistavat ohjeen tekstiä. Osa esimerkeistä havainnollistavat kuitenkin tekstinkin perusteella selviä asioita ja näiden esimerkkien poisjättämistä voitaneen harkita. Jäljempänä tämän lausunnon 2.2–2.3 ja 2.5 kohdissa esille otettujen tulkintakohtien yhteyteen voisi ohjeisiin sen sijaan harkita tulkintaa helpottavien esimerkkien lisäämistä.  

Ohjeen viittaukset Verohallinnon muihin ohjeisiin, ohjeen kyseisessä luvussa kä­sittelemää aihepiiriä koskevissa asioissa, ovat tarpeelliset ja helpottavat tiedon­saantia.

2. YKSITTÄISIÄ HUOMIOITA

Asianajajaliitto viittaa seuraaviin oh­jeen tekstiä koskeviin kommentteihin, jotka Verohallinto harkinnee huomioita­viksi ohjetta muokatessaan.

1. Ohjeen kohdissa 5.1.1 ja 5.1.4 mainitaan pääkonttorin sijaintia arviointi­perusteena tosiasiallisen johtopaikan määrittämisessä. Olisi hyvä näissä kohdin tarkentaa puhutaanko kyseisen ulkomaisen yhteisön pääkonttorista vai sen suomalaisen emoyhtiön pääkonttorista. Ilman tarkennusta tulkitta­neen helposti tarkoitettavan viimeksi mainittua, mikä voi johtaa siihen että myös suomalaisen konsernin liiketaloudellisin perustein perustamat ja te­hokkaasti johtamat ulkomaiset tytäryhtiöt katsotaan Suomessa yleisesti verovelvollisiksi, mikä ei liene ollut lainsäätäjän tarkoitus.

2. Samasta syystä voisi kohtaan 5.2.1 Konserniyhtiöt lisätä vastaava tarken­nus kuin sivun 14 viimeisessä kappaleessa sijoitusrahastojen osalta on to­dettu eli, että lähtökohtana on että tosiasiallista johtopaikkaa koskevia säännöksiä sovelletaan käytännössä varovaisuudella, kun kyse on suoma­laisen konsernin liiketaloudellisin perustein perustetusta ja johdetusta ul­komaisesta tytäryhtiöstä.

3. Kohdan 5.1.3 muodollista päätöksentekopaikkaa koskevan esityksen yh­teydessä olevassa selkeässä esimerkissä on viitattu näytön tarpeellisuuteen poikettaessa yhteisön virallisen hallituksen sijaintipaikan merkityksestä, kun yhtiön tosiasiallista johtopaikkaa arvioidaan. Poikkeaminen edellyt­tää hyvää näyttöä, kun yhtiöoikeudellinen lähtökohta on, että hallituksen jäsenet itsenäisesti päättävät yhtiön asioista ja myös vastaavat päätöksis­tään.

4. Kohdissa 6.1 ja 6.6 käsitellään yleisen verovelvollisuuden alkamis- ja päättymishetkeä, joka tietysti määräytyy tosiasiallisten olosuhteiden muu­tosten perusteella. Näissä kohdin olisi kuitenkin tärkeätä myös todeta se muualla ohjeessa ilmenevä periaate, että kyseessä pitää olla pysyväluon­toinen olosuhteiden muutos ennen kuin verovelvollisen asema muuttuu verotuksessa. Yleisen verovelvollisuuden alkamisella ja päättymisellä on iso merkitys yhteisön raportointivelvollisuuden ja verostatuksen sekä seuraamusten kannalta, jolloin myös olisi suositeltavaa että muutoksen ei ilman painavaa syytä katsottaisi tapahtuneen ainakaan kesken yhteisön ti­likauden.

5. Kohdassa 7.2 käsitellään asuinvaltion ratkaisemista kaksoisasumistilan­teissa ja todetaan lopuksi, että verosopimusmääräysten vastaiseen vero­tukseen johtanut kaksoisasumistilanne myös voidaan pyrkiä ratkaisemaan verovelvollisen tekemän hakemuksen johdosta käynnistettävässä veroso­pimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisessä sopimusme­nettelyssä. Asianajajaliitto haluaa tässäkin yhteydessä esittää toivomuk­sen että Verohallinto parhaan kykynsä mukaisesti yrittäisi edistää kyseis­ten sopimusmenettelyjen nopeuttamista ja tehostamista verosopimusten tulkintaa koskevien veroriitojen ratkaisumenettelynä.

Helsingissä, 11. päivänä tammikuuta 2021

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Hanna Räihä-Mäntyharju

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja

Laatija           Asianajaja Olof Rehn, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryh­missä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on val­misteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.