Selvitys: maalittamisen erillinen kriminalisointi ei ratkaise ongelmaa, someyhtiöille suurempi vastuu
4.12.2020 | OikeusuutisetMaalittamisen kriminalisointi uudella säädöksellä ei ole tarpeen, sillä maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin. Keskeistä on laajentaa mahdollisuuksia esitutkinnan käynnistymiselle ja syytetoimenpiteisiin ryhtymiselle silloin, kun toiminnalla on järjestäytyneen häirinnän ja maalittamisen piirteitä. Tämä käy ilmi 3. joulukuuta julkaisusta selvityksestä, jonka OTT Mika Illman on tehnyt.
Selvityshenkilö Illmanin mukaan suuria kansainvälisiä sosiaalisen median yhtiöitä tulee velvoittaa torjumaan alustoillaan tapahtuvaa vihapuhetta ja maalittamista. Vastuukysymysten sääntely tulee tehdä EU-tasolla.
Eräitä sosiaalisen median ylläpitäjiä pitää lailla velvoittaa valvomaan alustoillaan julkaistua sisältöä ja poistamaan sitä, jos se ilmeisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laissa pitäisi säätää rangaistavaksi tällaisen sisällön poistamatta jättäminen, kun laiminlyönti perustuu tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen.
Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi viipymättä
Selvityshenkilön mukaan laittoman uhkauksen säätäminen laajemmin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi on tärkeä uudistus, joka on syytä toteuttaa viipymättä. Tämän lisäksi eräitä muita rikoslain säännöksiä syyteoikeudesta tulisi muuttaa niin, että lain kattamat rikokset tulisivat nykyistä laajemmin virallisen syytteen piiriin.
Sananvapauslain rikoksia, pakkokeinoja ja syyteoikeutta koskevia säännöksiä tulee selkeyttää. Säännösten nykyinen tulkinnanvaraisuus haittaa rikostutkintaa ja lainkäyttöä.
Parempaa työsuojelua ei-työsuhteisille
Selvityksessä peräänkuulutetaan myös parempaa työsuojelua, jotta maalittamisen vaikutuksia voidaan rajoittaa. Illman korostaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien freelance-toimittajien sekä ei-työsuhteisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tueksi tulee luoda järjestely, jolla heihin kohdistuvan maalittamisen vaikutuksia voidaan rajata työsuojelun keinoja vastaavalla tavalla.
Maalittaminen vahingoittaa koko yhteiskuntaa
Selvityshenkilö Mika Illmanin mukaan maalittaminen on tyypillisesti tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja.
Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin.
Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen myös vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tämän lisäksi maalittaminen kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.
OTT Mika Illmanin selvityksessä on tutkittu, miten voimassa oleva rikos- ja prosessioikeudellinen sekä turvaamistoimenpiteitä ja sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö soveltuu järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen ilmenemismuotoihin. Selvityksessä on myös arvioitu työsuojelua ja –turvallisuutta koskevien säännösten merkitystä maalittamiseen liittyen. Tehtävänä on myös ollut tarvittaessa nostaa esiin tutkimuskohteisiin liittyviä ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja.