Oheishuoltajalle piti maksaa luokseen sijoitetun lapsen hoidettavuuteen perustuva hoitopalkkio

4.11.2020 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KHO: Lastensuojelu – Läheisverkostosijoitus – Hoitopalkkion määrä – Lapsen hoidettavuus

Kun lapsen hoito ja huolenpito oli järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta lastensuojelulain 32 §:ssä tarkoitetun läheisverkoston kartoituksen perusteella oheishuoltajan luona, lasta hoitavalle henkilölle tuli maksaa perhehoitolain 16 §:n mukaista hoitopalkkiota samoin perustein kuin perhehoitajalle. Perhehoitolain 16 §:n 1 momentin mukaan hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne.

Oheishuoltajalle maksettu hoitopalkkio oli määrältään vastannut kunnassa tehdyn linjauksen mukaisesti perhehoitolain 16 §:n 1 momentin mukaista hoitopalkkion vähimmäismäärää. Lapsella oli kuitenkin todettu muun ohella Aspergerin oireyhtymä sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADD. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että lapsella todetut erityisvaikeudet todennäköisesti lisäsivät hoidon vaativuutta.

Kunta ei ollut oheishuoltajalle maksettavaa hoitopalkkiota määrittäessään arvioinut lapsen hoidettavuutta perhehoitolain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunta ei voi perustella käsitystään hoitopalkkion määrästä pelkästään viittaamalla soveltamiinsa vähimmäismääriin, vaan sen on otettava huomioon myös henkilön hoidettavuus. Kunta velvoitettiin tarkistamaan oheishuoltajalle maksettava hoitopalkkio siten, että palkkion määrä vastaa lapsen hoidettavuutta.

4.11.2020/​4186

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Marjo Jokela
1 vuosi sitten

Eikö oheishuoltajan kuuluisi hakea Kelan vammaistukea lapselle, oheishuoltajallahan on oikeus hakea etuutta omatoimisesti, kun taas perhehoitajalla ei ole, jolloin sosiaalityöntekijä hakee ko. etuuden, jonka perusteella perhehoitajalle maksetaan korotettu hoitopalkkio ja Kelan vammaistuki peritään kunnalle/kuntayhtymälle ja siitä 40% kerryttää sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja. Toisaalta se, että oheishuoltajalle maksetaan samat palkkiot ja kulukorvaukset ilman perhehoitajan velvoitteita, heikentää valnennettujen perhehoitajien asemaa huom. julkinen hallintotehtävä vastuineen. Kyseenalaistaa myös lapsen edun toteutumisen, koska oheishuoltajuus on ns. valvomatonta aluetta, eikä lapselle kerry itsenäistymisvaroja.