EOA arvioi voiko henkilölle määrätty edunvalvoja päättää päämiehen antaman asianajotoimeksiannon

Kantelija (asianajaja) pyysi tutkimaan edunvalvontatoimiston yleisen edunvalvojan menettelyä asianajotoimeksiannon päättämistä koskevassa asiassa. Kantelija kertoi yleisessä edunvalvonnassa olleen päämiehen antaneen hänelle asianajotoimeksiannon muun muassa päämiehen asumista koskeneessa asiassa. Toimeksiannon johdosta kantelija oli lähettänyt edunvalvojalle kirjeen. Sen mukaan kantelijalle oli toimitettu hyvinvointikuntayhtymän päätös siitä, että päämiehelle oli myönnetty tehostetun palveluasumisen paikka. Päämies oli ilmoittanut kantelijalle haluavansa asua kotonaan eikä hän halunnut siirtyä mihinkään palvelutaloon, laitokseen tai vastaavaan paikkaan. Edunvalvoja oli ilmoittanut kantelijalle toimeksiannon päättyneen, ja kantelija puolestaan oli ilmoittanut edunvalvojalle, että toimeksiannon päättää päämies.

***

Holhoustoimilain lähtökohdat poikkeavat toisistaan riippuen siitä, onko kyse taloutta vai henkilöä koskevasta asiasta. Taloudellisten asioiden kyseessä ollen sääntely on varsin tarkkaa. Lähtökohta on, että edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. – – – Henkilöä koskevissa asioissa sen sijaan lain lähtökohta on, ettei päämiehen toimintakelpoisuutta voida rajoittaa lainkaan. – – – Kun arvioidaan, voiko päämies valtuuttaa jotakuta hoitamaan asioitaan eli antaa esimerkiksi asianajollisia toimeksiantoja, ratkaiseva merkitys on siten voimassa olevan lain mukaan sillä, mikä on edunvalvojan kelpoisuuden sisältö. – – – Päämiehen toimintakelpoisuutta taloudellisissa asioissa ei nyt ollut tuomioistuimen päätöksellä rajoitettu. Siten päämies olisi lähtökohtaisesti voinut tehdä varallisuusoikeudellisia oikeustoimia joko itse tai antamalla niitä koskevia asianajotoimeksiantoja.- – – Käytettävissäni olleen aineiston perusteella jää tulkinnanvaraiseksi, onko nyt esillä oleva asumista koskeva asianajotoimeksianto ollut tai voinut olla sisällöltään myös siinä määrin varallisuusoikeudellinen, että päämiehellä olisi tästä näkökulmasta ollut kelpoisuus toimeksiannon antamiseen, jolloin edunvalvoja ei olisi saanut sitä peruuttaa.- – – Laissa ei siten ole säädetty, että päämiehen ja edunvalvojan ollessa erimielisiä päämiehen kanta olisi aina ratkaiseva silloin-kaan, kun päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Kantelu ei yleisen edunvalvojan tai edunvalvontatoimiston osalta an-na aihetta toimenpiteisiini.

Edunvalvojan menettely päämiehen antaman asianajotoimeksiannon päättämisessä (pdf)