Sikalan laajentaminen voitiin ympäristöluvan harkinnassa rinnastaa kokonaan uuteen laitokseen
13.8.2020 | OikeusuutisetKHO: Ympäristölupa – Eläinsuoja – Sikala – Laajennus – Rinnastaminen uuteen toimintaan – Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset – Haju – Kohtuuton rasitus – Etäisyys häiriintyviin kohteisiin
Aluehallintovirasto oli myöntänyt ympäristöluvan sikalan laajennukselle, jolla sikalan eläinmäärä kasvaisi nykyisestä noin kaksinkertaiseksi. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja hylkäsi ympäristölupahakemuksen, koska laajennuksesta aiheutuisi naapureille hajun vuoksi kohtuutonta rasitusta ja merkittävää yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Hallinto-oikeus muun ohella katsoi, että kun otettiin huomioon asutuksen läheisyys suunniteltuun toimintaan nähden, kysymyksessä oleva laajennus oli niin merkittävä, että sen jälkeinen eläinsuojakokonaisuus rinnastettiin lupaharkinnassa uudeksi hankkeeksi.
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (YM 1/2010) oli määritelty vähimmäisetäisyyssuositukset toiminnasta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Suositusetäisyydet olivat pidemmät silloin, kun kyse oli kokonaan uudesta toiminnasta verrattuna olemassa olevan toiminnan laajentamiseen. Ohje ei ollut oikeudellisesti sitova, mutta sen mukaiset toimintaa koskevat etäisyyssuositukset voitiin ottaa lupaharkinnassa toiminnasta aiheutuvaa haittaa arvioitaessa selvityksenä huomioon. Ohjeessa ei varsinaisesti ollut määritelty, milloin olemassa olevan eläinsuojan laajentaminen rinnastetaan kokonaan uuteen eläinsuojatoimintaan. Ohjeessa oli tältä osin viitattu korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöön, jossa ohjeen mukaan oli katsottu, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että arvioitaessa ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä ja kohtuutonta rasitusta kyse oli tapauskohtaisesta harkinnasta, jossa oli eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Eläinsuojien hajupäästöjen ehkäisemiseen on käytettävissä rajoitetusti teknisiä toimia, jolloin etäisyyttä häiriintyviin kohteisiin voidaan yleensä pitää hyvin keskeisenä tekijänä hajukaasujen laimentumisen kannalta. Etäisyyden lisäksi oli kuitenkin otettava huomioon muun muassa alueen luonne, laajennuksen sijoittuminen alueella, hajun leviämisesteet ja häiriintyvien kohteiden sijainti sekä laajentumisen jälkeinen alueen eläinyksiköiden kokonaismäärä.
Toiminnan laajentamisen rinnastaminen kokonaan uuteen hankkeeseen perustuu siten aina tapauskohtaiseen olosuhdearviointiin, eikä se määräydy suoraan laajennuksessa toteutettavan eläinmäärän tai eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella. Tältä osin korkein hallinto-oikeus totesi, että sen oikeuskäytäntö on perustunut ympäristönsuojelulain mukaiseen tapauskohtaiseen olosuhteiden kokonaisharkintaan kaikkien oikeuskäytännöstä ilmenevien arviointiperusteiden valossa, eikä eläinmäärän kasvua kuvaava kerroin ole ollut yksin ratkaiseva tekijä.
Kun laajennuksen koon lisäksi otettiin huomioon toiminnan luonne, laajennuksen välitön yhteys olemassa olevaan toimintaan, rasituksen pysyvyys, toiminnan sijoittuminen maaseudun ja asutuskeskuksen vaihettumisalueelle ja lähelle asutusta, yhteisvaikutukset alueen muun hajua tuottavan toiminnan kanssa ja jo nykyisistä alueen toiminnoista valvontaviranomaisille tulleet ilmoitukset, oli toiminnan laajentaminen kaksinkertaiseksi voitu rinnastaa näissä oloissa kokonaan uuteen hankkeeseen arvioitaessa toiminnan ja häiriintyvien kohteiden välistä etäisyyttä.