KHO: Kansalaisuutta hakevan kielitaidon osoittamistavat on lueteltu tyhjentävästi kansalaisuuslain 17 §:ssä
21.7.2020 | OikeusuutisetKHO: Kansalaisuus – Kielitaidon osoittaminen – Ammatillisen aikuiskoulutuksen ammattitutkinto – Tutkinnon suorituskieli – Maahanmuuttoviraston toimivalta
Maahanmuuttovirasto oli hylännyt Nigerian kansalaisen kansalaisuushakemuksen, koska tämän ei katsottu osoittaneen kielitaitoaan kansalaisuuslain 17 §:ssä edellytellä tavalla. Muutoksenhakija oli kyllä suorittanut pykälän 7 kohdassa mainitun ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammattitutkinnon, mutta Maahanmuuttovirasto katsoi hankkimansa selvityksen perusteella, että tutkintoa ei ollut suoritettu suomen kielellä.
Maahanmuuttovirasto perusteli päätöstään ammattitutkinnon myöntäneen oppilaitoksen antamalla selvityksellä, jossa oli otettu yleisellä tasolla kantaa siihen, millä kielellä oppilaitoksen opiskelijat pääsääntöisesti suorittivat opintonsa. Lisäksi Maahanmuuttovirasto oli korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut päätöstä tehdessään itse kiinnittäneensä myös huomiota valituksen liitteenä olevan liiketoimintasuunnitelman suomen kielen tasoon ja arvioinut sen tukevan käsitystä muutoksenhakijan riittämättömästä suomen kielen taidosta.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että selvittääkseen, millä kielellä ammattitutkinto oli suoritettu, Maahanmuuttovirasto oli voinut tiedustella tutkinnon suorituskieltä sen myöntäneeltä oppilaitokselta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, ettei Maahanmuuttovirasto ollut mainitun yleisluonteisen selvityksen nojalla voinut katsoa, että muutoksenhakija oli suorittanut ammattitutkintonsa muulla kuin suomen kielellä. Kun muutoksenhakijan liiketoimintasuunnitelma oli kirjoitettu suomeksi ja sen esitys on ollut suomenkielinen, ja kun muutoksenhakija oli kertonut kirjoittaneensa kaikki muutkin tehtävät suomeksi, hänen oli katsottava suorittaneen kansalaisuuslain 17 §:n 7 kohdassa tarkoitetun ammattitutkinnon suomen kielellä. Pelkästään sillä perusteella, että muutoksenhakija oli turvautunut englannin kieleen yksittäisissä esitystilanteissa, ei voitu katsoa, että hän olisi suorittanut tutkintonsa muulla kuin suomen kielellä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että koska kielitaidon osoittamistavat on lueteltu tyhjentävästi kansalaisuuslain 17 §:ssä, Maahanmuuttovirastolla ei ollut toimivaltaa itse arvioida kansalaisuutta hakevan henkilön kielitaidon tasoa.