Hallinto-oikeus arvioi perintö- ja lahjaverolain mukaista vaihtosopimuksen käsitettä osakevaihtotilanteessa
5.6.2020 | OikeusuutisetPohjois-Suomen HAO : Lahjavero – Vaihtosopimus – Osakevaihto – Vastike – Käyvän arvon alittava hinta
Valittaja aikoi osakevaihdossa luovuttaa A Oy:n osakkeita B Oy:lle, jonka osakkaita olivat valittajan lisäksi hänen aviopuolisonsa ja neljä lastaan. Vaihtosuhde oli tarkoitus ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan määrittää siten, että valittaja sai luovuttamiensa osakkeiden sijaan B Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita, joiden arvo saattoi alittaa luovutettujen osakkeiden arvon. Hallinto-oikeudessa oli jäänyt ratkaistavaksi, onko perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentin säännöksen nojalla katsottava, että veronalaista lahjaa ei muodostu, jos B Oy:n osakevaihdossa antamien uusien osakkeiden käypä arvo oli kuitenkin yli kolme neljäsosaa valittajan vaihdossa antamien A Oy:n osakkeiden käyvästä arvosta.
Hallinto-oikeus totesi, että yksityisoikeudellisesti tarkasteltuna valittajan aviopuoliso ja lapset eivät saaneet järjestelyssä uutta omaisuutta heidän jo ennestään omistamiensa B Oy:n osakkeiden lisäksi. Mahdollisuus arvioida heidän saamaansa etua tästä huolimatta perintö- ja lahjaverolain 1§:n 1 momentissa ja 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna lahjana edellyttää lainkohtien laajaa tulkintaa. Vastaavalla tavalla laajasti on perusteltua tulkita myös perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momenttia. Oikeuskäytännössä onkin katsottu, että säännöksen soveltamisen edellytykseksi ei voida asettaa sitä, että vastikkeen suorittaa nimenomaan mahdollisen lahjan saaja (KHO 2016:76).
Hallinto-oikeus katsoi, että verolainsäädäntöä on perusteltua tulkita sellaisella tavalla, joka edistää lain täsmällistä ja tarkkarajaista soveltamista. Ellei perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momenttia sellaisenaan sovellettaisi osakevaihdon yhteydessä, jouduttaisiin tämän tavoitteen vastaisesti arvioimaan olosuhteita tapauskohtaisesti sen ratkaisemiseksi, milloin yhtiön luovuttamien ja sen saamien osakkeiden käypien hintojen välinen ero on niin merkittävä, että kysymyksessä olisi veronalainen lahja.
Mainituin perustein perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun vaihtosopimuksen käsitettä oli perusteltua tulkita niin, että se kattaa myös kysymyksessä olevan kaltaisen osakevaihdon. Valittajan aviopuoliso ja lapset eivät saaneet veronalaista lahjaa, mikäli B Oy:n antamien uusien osakkeiden käypä arvo oli yli kolme neljännestä yhtiön saamien osakkeiden käyvästä arvosta.
Perintö- ja lahjaverolaki 1 § 1 mom sekä 18 § 1 ja 3 mom
Ennakkoratkaisu. Äänestys 2–1