Rangaistuksen koventamisperusteen edellytyksistä vaaditaan yhtä vahva näyttö kuin syyllisyydestä
5.5.2020 | OikeusuutisetKKO:2020:32 Rangaistuksen määrääminen – Rangaistuksen mittaaminen – Koventamisperusteet – Todistelu – Näytön arviointi
Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta? Kysymys näyttökynnyksestä ja näytön arvioinnista. (Ään.)
10. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä olevan koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedottuja seikkoja arvioitaessa on perusteltua noudattaa näyttövaatimusta, joka rinnastuu rangaistusvastuun perusteeksi vedottuja seikkoja koskevaan tuomitsemiskynnykseen.
13. Kuten Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään todennut, syyttäjän todistustaakasta huolimatta voi syntyä tilanteita, joissa rikosasian vastaajan voidaan edellyttää puolestaan selvittävän niitä seikkoja, joihin hän on puolustuksekseen vedonnut (ks. esim. KKO 2019:2, kohta 10). Jos syyttäjän esittämä näyttö viittaa vahvasti siihen, että rikos on tehty rasistisesta vaikuttimesta, tulee näyttöä arvioitaessa näin ollen harkittavaksi myös se, onko vastaaja saattanut uskottavaksi, että rikoksen tekeminen on johtunut yksinomaan jostakin muusta vaikuttimesta.
EIT:ssä on 25.1.2018 ratkaistu Bikas v. Saksa, jossa rangaistusta tietyistä syytteessä yksilöidyistä rikoksista oli kovennettu sillä perusteella, että tapauksia oli ollut enemmänkin.
Relying on Article 6 § 2 (presumption of innocence) of the European Convention on Human Rights, Mr Bikas complained that he had been given a more severe prison sentence because the trial court had taken account of offences of which he had not been found guilty as well as those of which he had been convicted.
EIT ei havainnut syyttömyysolettaman rikkomista. EIS näyttäisi siis sallivan sen, että muut kuin syyllisyyskysymykset voidaan ratkaista alemmalla näyttökynnyksellä.