Suomen Asianajajaliiton ehdotukset riita- ja rikosasioiden käsittelyn järjestämisestä koronapandemian aikana ja suositukset etäyhteyksien käyttämisestä

2.4.2020 | Tiedotteet

Asianajajaliitto on 2.4.2020 esittänyt nämä kannanotot Tuomioistuinvirastolle pyynnöin toimittaa ne kaikille tuomioistuimille sekä lisäksi Syyttäjälaitokselle ja Poliisihallitukselle.

Tuomioistuinten tehtävä jatkuu myös poikkeusoloissa

Tuomioistuimien tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä jatkuu myös poikkeusoloissa. Asianajajakunnan käsityksenä on, että poikkeavat olot nimenomaan lisäävät oikeudellisten konfliktien määrää ja näin ollen myös tuomioistuinten ratkaistavia juttuja. Oikeusturvaa on saatava myös poikkeusoloissa ja etenkin silloin. Oikeusvaltion lähtökohtana on poikkeusoloissa se, että tuomiovalta toimii tehokkaasti ja ratkaisee konfliktit ilman, että ne alkavat aiheuttaa seurannaisongelmia muun yhteiskunnan toiminnassa.

Koronaepidemia on vaikuttanut dramaattisesti oikeudenkäyntiasioita hoitavien asianajotoimistojen taloudelliseen asemaan. Tuomioistuimet ovat peruuttaneet runsaasti istuntoja ja siirtäneet niiden pääkäsittelyjä useiden kuukausien päähän. Kassavirran ehtyessä toimistojen palkanmaksukyky on uhattuna.

Suomen Asianajajaliitto vetoaa siihen, että tuomioistuimet ja Syyttäjälaitos pyrkisivät yhdessä asianajajien kanssa etsimään keinoja sille, että mahdollisimman monia juttuja voitaisiin vallitsevan tilanteenkin aikana käsitellä asianosaisten kesken myös käyttäen etäpalveluita. Samalla helpotettaisiin tuomioistuinten ruuhkia, jotka väistämättä odottavat tilanteen normalisoitumisen jälkeen.

Mikäli tuomioistuimet peruuttavat asioiden käsittelypäiviä eikä asioita käsitellä vastaavasti enemmän esimerkiksi etäyhteyksillä tai kirjallisesti, on vaarana oikeusturvan ja oikeuden saatavuuden heikentyminen. Ensimmäiset vaikutukset näkyvät juttujen asianosaisilla nyt, kun he eivät saa ratkaisua asioihinsa. Myöhemmät ja todennäköisesti suuremmat vaikutukset ovat havaittavissa myöhemmin, kun peruutetut asiat pitäisi käsitellä samaan aikaan, kun kriisin aikaan saamat uudet oikeusriidat odottavat käsittelyään.

On huomionarvoista, että selvää juridista perustetta juttujen käsittelyn peruuttamiseen ei ole olemassa. Yhteiskunnan valmiussuunnittelussa asia on ymmärretty siten, että poikkeusoloissa tuomioistuimet toimivat kuten ennenkin, elleivät jopa entistä tehokkaammin. Tämä voidaan havaita jo siitä, että ainoastaan Suomeen kohdistuvassa sodassa sovellettava laki eli puolustustilalaki sisältää säännökset oikeudenkäynnin lykkäämisestä poikkeavissa yhteiskuntaoloissa (44 §). Tällöinkin se koskee vain sotilaspalveluksesta aiheutuvia ongelmia.

Riita-asioiden oikeudenkäynnit koronaepidemian aikana

Mikäli tuomioistuin arvioi, että juttua ei voida turvallisesti käsitellä normaalissa istunnossa tuomioistuimen tiloissa, asia voidaan ratkaista etäyhteyksiä käyttäen. Toimenpiteet koronaviruksen leviämisen estämiseksi eivät useimmiten edellytä istuntojen perumista.

Mikä tahansa riita-asia voidaan sen laajuudesta riippumatta valmistella (OK 5:15 d §) ja käsitellä pääkäsittelyssä (OK 12:8 ja 17:52) videoyhteyden avulla niin, että oikeudenkäyntiin osallistuvat tahot eivät ole samassa tilassa (etäkäsittely).

Tietyistä rajoitteista huolimatta asioiden etäkäsittely on nykyisissä poikkeusolosuhteissa pääsääntöisesti parempi vaihtoehto kuin käsittelyn peruminen. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta olennaista on, että asetelma on kaikille sama ja myös etäkäsittelyn avulla asia saadaan asianmukaisesti käsiteltyä. Matalin kynnys etäkäsittelylle on valmistelussa, jossa ei vielä vastaanoteta näyttöä.

Rikosasioiden oikeudenkäynnit koronaepidemian aikana

Rikosjuttujen osalta tulisi nyt ns. tavanomaisimmissakin jutuissa pyrkiä etukäteen etänä valmistelemaan asiaa ja selvittämään riidattomat tosiseikat ja sen jälkeen mahdollisuudet käydä pääkäsittely etänä tai jopa siirtää asia kirjalliseen menettelyyn. Syyteneuvottelujen käyttöä tulee lisätä ja hoitaa niiden tuomioistuinkäsittelyt etänä. Näiltä osin Suomen Asianajajaliitto vetoaa erityisesti alue- ja erikoissyyttäjien aloitteellisuuteen.

Suomen Asianajajaliitto tiedostaa, etteivät kaikki rikosasiat vakavuutensa tai laatunsa vuoksi sovi etäyhteyksin käsiteltäviksi. Niidenkin osalta voitaisiin tulevaa pääkäsittelyä nyt väliaikana tiivistää kirjallisen ja etäyhteyksin tapahtuvan valmistelun avulla.

Hyvien ja yhdenmukaisten käytänteiden muodostumiseksi Suomen Asianajajaliitto vetoaa oikeuslaitokseen, jotta se ilman aiheetonta viivytystä täydennyskouluttaisi tuomareita ja muuta henkilökuntaansa käyttämään tehokkaasti etäyhteydet mahdollistavia digitaalisia palveluita.

Rikosketjuajattelua noudattaen epidemiasta johtuvaa yleistä käsittelyaikojen pidentymistä ja tyhjäkäyntiä tulisi vallitsevassa tilanteessa torjua jo esitutkintavaiheesta alkaen. Suomen Asianajajaliitto on jo vuosi sitten kiinnittänyt huomiota siihen, että puolustusasianajajan ja asianomistajan avustajan mahdollisuudet saada tietoa esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta ovat heikot. Direktiivi tiedonsaantioikeudesta ja siinä turvattu asianosaisjulkisuus ei ole vieläkään tarkoitetulla tavalla toteutunut suomalaisessa esitutkinnassa. Nykyinen avustajien jälkijättöinen rooli johtaa tutkinta-aikojen venymiseen ja myöhempiin lisätutkintapyyntöihin, jotka olisivat olleet vältettävissä asianmukaisen tiedonsaannin toteutuessa. Edellä todetuista syistä Suomen Asianajajaliitto vetoaa nyt myös poliisiin, jotta se tarkistaisi käytänteitään olennaisesti asianosaisjulkisempaan suuntaan.

Suosituksia etäkäsittelyn edistämiseen

Tuomme tietoon, että etäkäsittelyn edistämiseksi ja etäkäsittelyiden laadun parantamiseksi Suomen Asianajajaliitto on suositellut kaikille asianajajille seuraavaa:

  1. Luo itsellesi valmius osallistua laadukkaaseen etäkäsittelyyn, se on helppoa.
  2. Pyydä päämiehen suostumus etäkäsittelyyn ja varmista, että hänellä on mahdollisuus seurata etäkäsittelyä. Tarvittaessa päämies voi seurata etäkäsittelyä lainalaitteella asianajotoimiston tiloista käsin.
  3. Ehdota tuomioistuimelle etäkäsittelyä peruuttamisen vaihtoehtona. Suhtaudu myönteisesti tuomioistuimen tai vastapuolen tekemään ehdotukseen etäkäsittelystä. Keskustelkaa samalla kertaa etäkäsittelyn “pelisäännöistä”
    1. Kaikilla kamera päällä koko ajan
    2. Mikrofoni pois (“mute”) silloin, kun ei ole itse äänessä
    3. Käsittelyn tallentaminen
    4. Mahdollisiin teknisiin häiriöihin varautuminen
  4. Pyri valmistelussa siihen, että etäkäsittelystä tulee mahdollisimman tiivis:
    1. Karsi kaikki tarpeeton kirjallinen todistelu ja henkilötodistelu, pyri saamaan riidattomaksi kaikki sellainen, mikä ei ole aidosti riitaista
    2. Harkitse, voidaanko erityisesti ei-keskeisten todistajien kuuleminen korvata kirjallisella kertomuksella (OK 17:24.1 1 kohta). Hyväksy kirjallisten todistajankertomusten käyttäminen, jos se on mahdollista päämiehesi oikeusturvaa vaarantamatta. Mikäli pidät vastakuulustelua tarpeellisena, kirjallinen todistajanlausunto voinee silti korvata pääkuulustelun. Sopikaa asiasta vastapuolen ja puheenjohtajan kanssa.
  5. Selvitä nimeämiesi todistajien mahdollisuus osallistua etäkäsittelyyn omalla laitteella. Harjoittele etäyhteyden käyttöä todistajan kanssa etukäteen.
    1. Jos todistaja ei voi osallistua etäkäsittelyyn omalla laitteella, ehdota käräjäoikeudelle, että tällainen todistaja tulee antamaan kertomuksensa käräjäoikeuden videosalista käsin.
  6. Suunnittele käsittelyaikataulu yhdessä vastapuolen ja tuomioistuimen kanssa. Huomioi, että etäkäsittely kuormittaa eri tavalla kuin tavallinen salityöskentely. Päivän mittaan kannattaa pitää runsaasti taukoja tai jättää päivät selvästi vajaaksi ja jakaa käsittely useammalle päivälle.
  7. Testaa yhteyksien toimivuus hyvissä ajoin ennen sovittua etäkäsittelyn ajankohtaa. Varmista, että tuomioistuin on tehnyt yhteyskokeilun myös niiden todistajien kanssa, jotka käyttävät yhteyteen omaa laitettaan.

Näkökohtia tietoturvasta ja etäosallistumisesta

Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Tämän keskeisen lähtökohdan vuoksi yleisesti käytettyjen ja toimiviksi osoittautuneiden etäyhteyksien käyttämisestä ei ainakaan vallitsevissa olosuhteissa tulisi kieltäytyä pelkästään tietoturvakysymysten vuoksi ainakaan silloin, kun oikeudenkäyntiä ei ole määrätty pidettäväksi suljettuna tai asiakirjaa määrätty salassa pidettäväksi. Asianajajaliiton käsityksen mukaan yleisesti käytössä oleviin etäkokousohjelmiin ei liity olennaisia tietoturvariskejä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan oikeus voi päättää valmisteluistunnon järjestämisestä puhelimitse tai käyttäen teknistä tiedonvälitystapaa, mikäli oikeus katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Asianosaisilla on oikeus osallistua pääkäsittelyyn ja todistajia voidaan kuulla käyttäen teknistä tiedonvälitystapaa, mikäli oikeus katsoo sen soveliaaksi. Todistajia voidaan useissa tapauksissa kuulla myös puhelimitse. Asianajajien tulisi vallitsevissa olosuhteissa antaa oikeudelle perusteet käyttää harkintavaltaansa siten, että menettely täyttää oikeudenmukaisuuden ja taloudellisuuden lisäksi myös tarpeellisen joutuisuuden vaatimukset.

Etäkäsittelyvalmius

Tuomme tietoon, että Asianajajaliitto on esittänyt kaikille asianajajille seuraavat ohjeet etäkäsittelyvalmiudesta:

Etäkäsittely edellyttää, että osallistujilla on näkö- ja puheyhteys toisiinsa. Tämä voidaan toteuttaa mitä tahansa videoneuvotteluohjelmaa käyttäen. Tällä hetkellä tuomioistuimissa käytetään Skype for Business -ohjelmaa, mutta periaatteessa etäkäsittely voidaan järjestää mitä tahansa ohjelmaa käyttäen ja toimintaperiaate on kaikissa sama.

Käytännössä jokaisessa kannettavassa tietokoneessa on valmiina kamera ja mikrofoni. Vähimmillään nämä riittävät videoyhteyteen.

Skype for Business -ohjelman voi asentaa helposti myös Android- tai iPhone/iPad-laitteisiin. Niillä ohjelman käyttö on helppoa ja nopeaa. Harkitse, voitko esimerkiksi tarjota kuultavalle lainaan tablettia tätä varten.

Jos sinulla on Office 365 -paketti, sinulla on lisenssi Skype for Business -ohjelmaan. Voit käyttää sitä etäyhteyteen myös tuomioistuimen kanssa. Joidenkin Mac-käyttäjien kokemusten perusteella yhteyden onnistuminen edellyttää, että kirjaudut ulos omalta käyttäjätililtäsi ja valitset kirjautumisruudusta “Join Meeting as Guest”.

Jos sinulla ei ole Skype for Business -ohjelmaa, voit ladata tietokoneellesi ilmaisen lisäosan ja käyttää ohjelmaa selaimessasi. Selaimen lisäosa ei toimi Mac-tietokoneilla.

Videoneuvotteluohjelman käyttökokemusta voi huomattavasti parantaa seuraavilla toimenpiteillä:

  • Hanki ulkoinen kamera. Se parantaa kuvan laatua.
  • Hanki kuulokemikrofoni. Se parantaa puheesi äänen laatua huomattavasti ja saat myös paremmin selvää muiden puheesta.
  • Tarkista, että kasvosi ovat tasaisesti valaistu eikä takanasi ole kirkasta valonlähdettä (esim. ikkunaa). Varmista, että silmäsi näkyvät. Tarvittaessa hanki huoneeseen lisää valaistusta. Mitä parempi valo, sitä paremmalta näytät.
  • Katso, että taustanäkymäsi on neutraali ja rauhallinen.
  • Varmista, ettei huoneessasi ole kovaa kaikua. Se vaikeuttaa puheesi ymmärtämistä olennaisesti. Tarvittaessa poista kaikua tuomalla huoneeseen pehmeitä materiaaleja.
  • Varmista, että muut toimiston äänet eivät kuulu huoneeseesi ja että kukaan ei tule vahingossa häiritsemään sinua. Laita työhuoneesi ovelle lappu, jossa kerrot olevasi etäistunnossa.
  • Testaa yhteysnopeus ja yhteyden vakaus. Kuluttajaliittymissä nopeus voi olla liian hidas hyvälaatuisen kuvan ja äänen lähettämiseen tai yhteys on epävakaa ja se aiheuttaa pätkimistä. Jos liittymän vaihtaminen ei ole mahdollista, kokeile jakaa puhelimen nettiyhteys. Yleensä 4G-verkon nopeus on hyvä, mutta nopeus riippuu verkon kuormituksesta.

Etäkuulemisen yhteysongelmiin kannattaa varautua esimerkiksi siten, että kuultavalla ja asianajajalla on toistensa kännykkänumerot ja he voivat soittaa toisilleen, mikäli tulee yhteysongelmia. Kuultava voi myös lähettää esimerkiksi tekstarin, jos yhteys on katki. Asianajajan olisi myös hyvä pyrkiä saamaan asiaa etänä käsittelevän tuomarin tai sihteerin virkakännykän numero yhteysongelmien selvittämiseksi.

Käytännön kokemuksia riita-asian etäkäsittelystä:

Haluamme tuoda tietoon hyvänä esimerkkinä etäyhteyksien käytöstä seuraavan.

Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin maaliskuussa riita-asia alla olevassa järjestyksessä. Käsittely sujui hyvin ja tuomioistuin suhtautui hyvin myönteisesti videojärjestelyyn.

  1. Käräjätuomari ja käräjäsihteeri olivat fyysisesti salissa. Osapuolten asiamiehet olivat fyysisesti salissa. Kaikkien etäisyys toisistaan oli useita metrejä.
  2. Asianosaisyhtiöiden edustajat/kuultavat (3 hlöä) olivat Skype-yhteydellä käsittelyssä mukana etäosallistujina. Osa oli toimistostaan ja osa kotoa.
  3. Käräjäsihteeri lähetti sähköpostilla etukäteen kutsun etäosallistujille.
  4. 30 min ennen istunnon alkua käräjäsihteeri aloitti yhteyskokeilun etäosallistujien kanssa ja muodosti yhteyden saliin.
  5. Kun istunto alkoi, etäosallistujat olivat jo valmiina videoruudulla. Istunto alkoi heti.
  6. Etäosallistujat olivat istunnossa mukana koko päivän ja heitä myös kuultiin videoyhteyden välityksellä.
  7. Istunto sujui hyvin. Päivän aikana tuli muutama katkos yhteyteen. Tällöin yhteys muodostettiin uudelleen ja asiamies otti yhteyttä kännykällä etäosallistujaan tilanteen varmistamiseksi. Taukojen ajaksi yhteys katkaistiin.