Lausunto HE-luonnoksesta väliaikaisesta poikkeamisesta yhteisölainsäädännön kokousmenettelyä koskevista säännöksistä koronavirusepidemian leviämisen rajoittamiseksi 

3.4.2020 | Lausunnot

Suomen Asianajajaliiton kommentit HE-luonnokseen

 

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut oikeusministeriön 31.3.2020 päivätyn kommentointipyynnön yhteisölainsäädännön kokousmenettelyä koskevista säännöksistä.

Asianajajaliitto kannattaa ehdotettua väliaikaista poikkeamista koronavirusepidemian leviämisen rajoittamiseksi.

Kevään 2020 kokousten järjestäminen on toisaalta voimassaolevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja toisaalta koronavirusepidemian vuoksi annettujen määräysten ja turvallisuusohjeiden mukaisesti ollut haasteellista. Kuten hallituksen ehdotuksesta käy ilmi, esimerkiksi useat kymmenet pörssiyhtiöt ovat joutuneet peruuttamaan yhtiökokouksensa. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan yhtiökokousta ei ole ollut mahdollista järjestää pelkästään virtuaalisena vaan osakkeenomistajilla on oikeus osallistua kokouksiin henkilökohtaisesti. Laajemminkin yhteisölainsäädännön ja koronavirusepidemian rajoittamiseksi annettujen määräysten yhteensovittaminen on ollut vaikeaa ja aiheuttanut yhtiöissä paljon selvitystyötä.

Ehdotetut poikkeukset antavat yhteisöille vaihtoehdon joko järjestää kokouksensa myöhemmin tänä vuonna taikka tavalla, joissa pyritään suojaamaan osakkeenomistajan/omistajan/jäsenen oikeudet ja samalla estämään koronavirusepidemian leviäminen. Määräajan jatkaminen 30.9.2020 saakka antaa yhteisöille ja niiden hallituksille aikaa pohtia kullekin yhteisölle sopivat vaihtoehdot huolellisesti. Jatkaminen poistaa myös hallitusten jäseniltä epävarmuuden yhtiöjärjestyksen/sääntöjen tai lain noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Toisaalta poikkeussäännösten perusteella kokoukset voidaan myös järjestää koronavirusepidemian aikana niissä tapauksissa, kun kokousten järjestäminen on tarpeellista ja yhteisön edun mukaista.

Osakeyhtiölain muutosehdotuksissa on pyritty turvaamaan osakkeenomistajien kysely-, ehdotus- ja äänestysoikeus myös tilanteessa, jossa kokous järjestetään kokonaan etäkokouksena. Käytännön kannalta on tarkoituksenmukaista, että vastaehdotusten tekeminen on rajoitettu siten, että ehdotuksen tekijöillä on oltava riittävä omistus. Ehdotuksessa esitetty yhden prosentin raja vaikuttaa alustavasti alhaiselta. Useiden erilaisten vastaehdotusten tekeminen samassa asiakohdassa voi myös johtaa siihen, ettei yksikään ehdotuksista saa riittävää kannatusta (enemmistö annetuista äänistä taikka määräenemmistö annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista). Hahmoteltu menettely vaikuttaa monimutkaiselta toteuttaa.

Ehdotuksessa etäkokousmahdollisuus on suunniteltu annettavaksi vain pörssiyhtiöille. Perusteluissa käydään läpi se, että yksityisillä osakeyhtiöillä on yleensä hyvin rajattu omistajakunta. Suomessa on kuitenkin merkittäviäkin yksityisessä omistuksessa olevia yhtiöitä, joiden osakaskunta on laaja. Tämän vuoksi asianajajaliitto ehdottaa pohdittavaksi, että näiden yhtiöiden hallitus voisi halutessaan soveltaa samaa menettelyä kuin pörssiyhtiöissä. Tarvittaessa voidaan toki rajata tämä mahdollisuus yhtiöihin, joiden osakaskunta on säädöksessä määrättyä (esim 30 tai 50 osakasta) suurempi.

Asunto-osakeyhtiölain osalta kiinnitämme huomiota siihen, että hallituksen esityksessä olisi hyvä lausua informaatiosyistä julki, että asunto-osakeyhtiön hallituksen kausi jatkuu ja voimassa olevien vastikkeiden perimistä voidaan jatkaa, kunnes näistä päätetään siirretyssä yhtiökokouksessa.

Asianajajaliitto kiinnittää huomiota asunto-osakeyhtiölain osalta myös siihen, voisiko ehdotettavassa laissa ottaa kantaa myös muiden kuin varsinaisen yhtiökokouksen järjestämisen määräaikaan. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain 19 luvun 9 § 3 momentissa määrätään sulautumisesta päättävän yhtiökokouksen määräajasta. Myös tällaiset asunto-osakeyhtiölain sitovat yhtiökokouksen järjestämisen määräajat olisi perusteltua huomioida ehdotettavassa säädöksessä.

 

Helsingissä 3. huhtikuuta 2020

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

Laati

 

Pauliina Tenhunen

Asianajaja, Helsinki

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

 

Täydennys Suomen Asianajajaliiton kommentteihin HE-luonnokseen

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut oikeusministeriön 31.3.2020 päivätyn kommentointipyynnön yhteisölainsäädännön kokousmenettelyä koskevista säännöksistä. Täydennämme seuraavassa aiemmin 3.4.2020 esitettyjä kommentteja.

 

ASIANAJAJALIITON LISÄKOMMENTIT

Yleistä

• Jos kokous järjestetään vain postitse etä-äänestyksenä, pitäisi määritellä, milloin kokous tarkalleen pidetään (kun ei ole mitään kokousta?), mikä vaikuttaa kaikkiin määräaikoihin jne.

• Jää epäselväksi, voiko valtuutusmenettelyä ja ennakkoäänestämistä yhdistää samassa kokouksessa (2 §:n 2 ja 3 momenttien yhdistelmänä)

• Viittaus OYL 5:6:sta poikkeamiseen on erikoinen. Ilmeisesti tarkoitus on sanoa, että poiketaan sen 1. momentista, mutta kyllä osakkeenomistajilla on edelleen oikeus osallistua kokoukseen, se vain tapahtuu etänä.

• Jos kokous järjestetään 2 §:n 3 momentin mukaan live-kokouksena, 4. momentin 4-kohtainen lista on pitkälti tarpeeton.

• Kyllä/ei äänestys ei toimi vaaleissa.

 

Huomioita erityisesti HE-luonnoksen perusteluihin liittyen:

• Luonnoksessa poikkeusmahdollisuudet fyysisen kokouksen pitämisestä koskevat vain pörssiyhtiöitä. Olisi perusteltua ulottaa ne myös niihin yhtiöihin, joiden osake on kaupankäynnin kohteena pk-yritysten kasvumarkkinalla (FN-yhtiöt), koska myös tällaisten yhtiöiden omistajakunta voi olla laaja.

• Perusteluissa kommentoidaan: ”[v]ähimmäisvaatimuksena on, että osakkeenomistaja voi antaa asiamiehelle äänestysohjeet sisältäen useampiakin vaihtoehtoja, jos päätettävässä asiassa on useita kilpailevia päätösvaihtoehtoja äänestyksessä”. Jos asiamiespalvelua tarjoavan pitäisi hallinnoida osakkeenomistajien tekemiä vastaehdotuksia ja toimia sellaisten osakkeenomistajien äänestysohjeiden mukaan, jotka sisältävät useita eri äänestysvaihtoehtoja, olisi tärkeää tietää, onko tällaista palvelua tai sen mahdollistavia teknisiä toteuttamisratkaisuja käytännössä saatavilla. Käsittääksemme esim. hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia edustavat tahot eivät näin moniportaisia äänestysohjeita tällä hetkellä ota vastaan. Myös näiden vaihtoehtoisten äänten kirjaaminen etukäteen mahdollisia äänestystilanteita varten saattaa olla teknisesti haastavaa nykyisillä järjestelmillä.

• Perusteluissa todetaan, että ”valtuutus- ja etäosallistumismenettelyn on oltava sellainen, että kaikkia päätösehdotuksia voi kannattaa tai vastustaa”. Ensinnäkin otettava huomioon, että tietyissä asiakohdissa voi tosi asiassa vastustaa vain tekemällä vastaehdotuksen (esimerkiksi hallituksen tai tilintarkastajan valinta). Toisekseen olisi hyvä selventää, onko tarkoitus, että asiamiehen kautta tulee aina voida esittää myös vastaehdotuksia (minkä järjestäminen voi olla käytännössä haastavaa).

• Kokouskutsun erityisen sisällön osalta voimassa olevia tulkintoja ja käytäntöjä osakkeenomistajien oikeuden saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi osalta tulisi jatkaa myös tilapäisen lain aikana. Näin osakkeenomistajien aloitteilta tai ehdotuksilta tulisi edellyttää OYL:n ja yhtiöjärjestyksen vaatimukset täyttävää muotoa ja sisältöä. Mikäli tätä oikeutta erikseen nostetaan esiin tilapäisessä laissa, olisi myös ehdotuksien sisältöä koskevat vaatimukset syytä tuoda esiin vähintään esitöissä. Lisäksi tulisi olla mahdollisuus (jonka voisi mainita ainakin esitöissä) yhtiölle vaatia täydennystä vastaehdotuksiin, ja jos täydennystä ei toimiteta tietyn kohtuullisen ajan kuluessa, ehdotusta ei sisällytetä kutsuun.       

• Vastaehdotusten osalta olennainen kysymys on se, miten saadaan käytännössä toteutettua vastaehdotusten huomioon ottaminen ennen kokousta; eli miten lyhyehkö aika ennen kokousta tulleet vastaehdotukset pitäisi ottaa huomioon jo annetuissa äänestysohjeissa, ja mitä jo annetuille ennakkoäänille tapahtuu. Valtakirjan osalta muutosmahdollisuus on periaatteessa kokoukseen asti (valtuutusta koskevat yleiset periaatteet), mutta käytännössä tätä voi olla vaikea järjestää.

• Vastaehdotusten äänestämiseen ottamisen raja (yksi sadasosa) olisi syytä nostaa korkeammalle, esimerkiksi viiteen prosenttiin. Näin on erityisesti siksi, että vastaehdotuksia koskeva valtakirja- ja äänestysmenettelyn logistiikka vaikuttaa ehdotusluonnoksen mallissa haastavalta toteuttaa käytännössä (ks. edellä). Poikkeusoloissa esimerkiksi etukäteistä vastaehdotusmahdollisuutta koskevien lisäoikeuksien ei myöskään pitäisi olla olennaisesti laajemmat kuin käytännössä normaalioloissa OYL:n nojalla toimittaessa.

• Tietojen saataville saattamisen osalta harkittavaksi lakiin tulevien sanamuotojen täsmentäminen, eli puhuttaisiin julkaisemisesta julkistamisen sijaan, jotta olisi selvää, että tietojen antaminen vain yhtiön verkkosivuilla on riittävää. 

• Ehdotusluonnoksen tekstissä vaikuttaa olevan ristiriitaisia kirjauksia siitä, onko tarpeen säätää erikseen yhtiökokouksen päättymisajankohdasta. Jos tarkoitus myös ennakkoäänestettäessä on, että itse kokousmenettely tapahtuu puheenjohtajan ja ptk-tarkastajan ym. välttämättömän henkilökunnan osalta livenä, niin erityisistä päättymismääräajoista ei ole tarvetta säätää.

 

Helsingissä 3. huhtikuuta 2020

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Jarkko Ruohola

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

Laati

 

Pauliina Tenhunen

Asianajaja, Helsinki

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

 

 

Jätä kommentti

  Tilaa  
Ilmoita