Kuljettajan saamat kirjalliset huomautukset eivät estä syytteen nostamista samoista teoista. Syytteelle pitää kuitenkin olla erityinen syy.

A oli ylittänyt suurimman sallitun nopeuden 89 eri kerralla. Nopeuden ylitykset olivat olleet 3–6 kilometriä tunnissa. Ylinopeudet oli mitattu automaattisilla valvontalaitteilla, ja A oli saanut kaikista ylinopeuksista postitse lähetettävän huomautuksen.

Syyttäjä vaati, että A:n syyksi luetaan liikennerikkomukset ja että hänelle määrätään 170 euron rikesakko 40 eurolla korotettuna.

Kysymys ne bis in idem -säännön kannalta siitä, olivatko A:n saamat huomautukset pitäneet sisällään A:n vapauttamista tai tuomitsemista Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Hovioikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, etteivät A:n saamat huomautukset olleet perustuneet asian aineelliseen arviointiin. Asiassa ei ollut ne bis in idem -säännöstä johtuvaa estettä ottaa A:n syytettä liikennerikkomuksista tutkittavaksi.

Kysymys myös huomautusten vaikutuksesta muutoin. Asiassa ei ollut esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä syytä ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi enää sen jälkeen, kun poliisi oli huomautukset antamalla luopunut muista toimenpiteistä. (Ään.) Vahvennettu kokoonpano.

Kun lisäksi otetaan huomioon velvollisuus ratkaista asia epäselvässä laintulkintatilanteessa syytetyn eduksi, hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityistä syytä ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväksi. Koska asiassa ei ole lain mukaisia edellytyksiä syytteen tutkimiselle enää sen jälkeen, kun poliisi on luopunut toimenpiteistä, on A:ta vastaan ajettu syyte liikennerikkomuksista jätettävä tutkimatta.