KHO:n päätös peitellystä osingonjaosta ainoan osakkaan myydessä osakkeita yhtiölleen

A oli 29.4.2013 ostanut kaikki B Oy:n 50 osaketta yhtiön aiemmalta osakkeenomistajalta 510 000 euron kauppahinnalla. A oli 18.6.2014 myynyt ostamistaan osakkeista kymmenen B Oy:lle 177 000 euron kauppahinnalla. A oli luovutusvoittolaskelmalla ilmoittanut muun ohella, että osakkeiden hankintamenoon oli luettava niitä hankittaessa maksettu varainsiirtovero. Verohallinto oli verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin nojalla katsonut, että A:n B Oy:ltä saama koko kauppahinta 177 000 euroa oli A:n saamaa peiteltyä osinkoa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotusmenettelystä ja että verovelvollisuudesta ja tulon veronalaisuudesta säädetään tuloverolaissa. Tämän vuoksi A:n veronalaisiin tuloihin luettavan peitellyn osingon määrää ei voitu arvioida yksinomaan verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 4 momentin perusteella vaan huomioon oli otettava myös tuloverolain säännökset. Kun tuloverolaissa ei ollut peitellyn osingon määrää koskevaa erityissäännöstä, asiassa oli otettava huomioon, mitä tuloverolain 29 §:n 1 momentissa tulolla tarkoitetaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että nyt kysymyksessä olleessa osakkeiden omistusoikeuden luovutuksen sisältäneessä peitellyn osingon tilanteessa suoritus jäi tulokäsitteen ulkopuolelle siltä osin kuin verovelvolliselle ei kertynyt uutta tuloa, vaan verovelvolliselle palautui se rahamäärä, jonka hän oli luovuttamistaan osakkeista itse aikaisemmin maksanut. Tuloverolain 29 §:n 1 momentin tai tuloverotuksen nettotulon verottamisen periaatteen perusteella ei ollut kuitenkaan pääteltävissä, että peitellyn osingon kautta ansiotulona verotettavan määrän osalta olisi otettava huomioon kaikkia sellaisia eriä, jotka vastaisivat niitä verotuksellisia etuja, joita verovelvollinen olisi voinut saada, jos verotuksen perustana oleva oikeustoimi, eli tässä osakeyhtiön osakkeiden myynti, olisi toteutettu muutoin kuin peiteltynä osinkona pidettävänä toimena. Kun otettiin huomioon A:n myymistään B Oy:n osakkeista maksama määrä, A:lle oli kertynyt osakekaupassa rahanarvoista etuutta 75 000 euroa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaisiin tuloihin ollut luettava B Oy:n osakkeistaan maksaman kauppahinnan muodossa jakamana peiteltynä osinkona 75 000 euroa suurempaa määrää. Verovuosi 2014. Äänestys 3 – 2.