Hallinto-oikeuden päätös tuotannollistaloudellisella perusteella tapahtuvan irtisanomisen irtisanomisjärjestyksestä

Itä-Suomen HAO: Kunnallinen viranhaltija – Virkasuhteen irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla – Irtisanottavan valinta – Valinnassa käytetyt perusteet – Viranhaltijan käytettävyys työnantajan tarpeisiin – Viranhaltijan henkilöstä johtuvat syyt

Koulutuskuntayhtymä oli irtisanonut ammattiopiston tuntiopettajan virkasuhteen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Viranhaltija oli kunnallisvalituksessaan hallinto-oikeudelle katsonut, että irtisanominen oli tosiasiallisesti perustunut viranhaltijasta johtuviin syihin, koska hän oli pitkäaikaisesti esittänyt kritiikkiä ammattiopiston käytäntöjä kohtaan. Viranhaltijan mukaan työnantaja ei ollut myöskään esittänyt selvitystä siitä, millä perusteilla opettajien osaamista ja tarpeellisuutta työnantajan tulevalle toiminnalle oli vertailtu keskenään.

Hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa, ettei viranhaltijalakiin sisälly säännöstä viranhaltijoiden irtisanomisjärjestyksestä. Silloin kun työ vähenee alalla, jolla työskentelee useita viranhaltijoita samankaltaisissa tehtävissä, työnantaja voi lähtökohtaisesti valita irtisanottavat henkilöt. Työnantajan velvollisuus kohdella viranhaltijoita tasapuolisesti merkitsee kuitenkin, että viranhaltijoita on myös irtisanomista kohdennettaessa arvioitava yhdenmukaisin perustein. Lisäksi viranomaisen harkintavallan käyttöä rajoittava hallinnossa yleisesti noudatettava tarkoitussidonnaisuuden periaate merkitsee, ettei irtisanomista voida kohdentaa tiettyyn henkilöön epäasiallisin perustein. Irtisanominen voi siten olla laiton, jos sen perusteena käytetyn taloudellisen syyn taustalla on tosiasiassa työnantajan pyrkimys viranhaltijan virkasuhteen irtisanomiseen hänen henkilöönsä tai käyttäytymiseensä liittyvän syyn vuoksi.

Hallinto-oikeus totesi, ettei koulutuskuntayhtymällä ollut lakiin perustuvaa velvollisuutta valita irtisanottava viranhaltija perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisia yleisiä nimitysperusteita soveltaen, eivätkä sen päätökset olleet lainvastaisia siitä syystä, ettei viranhaltijoita koskevaa ansiovertailua ollut irtisanomisen yhteydessä tehty. Koulutuskuntayhtymä oli voinut työnantajana sille kuuluvan työnjohto-oikeutensa nojalla painottaa irtisanottavan henkilön valinnassa koulutustoiminnan jatkuvuutta turvaavia seikkoja, kuten osaamista jatkossa hoidettavissa opetustehtävissä sekä viranhaltijoiden soveltuvuutta erilaisiin työtehtäviin. Koulutuskuntayhtymän käyttämät perusteet olivat esitetyn selvityksen perusteella liittyneet viranhaltijan käytettävyyteen ammattiopiston tarpeisiin, ja ne olivat siten asiallisia.

Viranhaltijan esittämä selvitys ei osoittanut, että taloudellisesta syystä tehty irtisanominen olisi kohdennettu häneen työnantajan esittämien asianmukaisten perusteiden sijasta henkilöön liittyvillä perusteilla. Viranhaltijan valitus hylättiin ja hänet velvoitettiin korvaamaan työnantajansa oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.