EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu Helsingin hovioikeuden tekemään pyyntöön uudelleenreititetyn lennon viivästymiseen liittyen

Lentomatkustajalla, joka on saanut korvauksen lennon peruuttamisen vuoksi ja suostunut matkustamaan toisella lennolla, on oikeus korvaukseen uudelleenreititetyn lennon viivästymisen vuoksi

Lennon on pitänyt viivästyä korvaukseen oikeuttavan tuntimäärän ja uudelleenreititetyn lennon lentoliikenteen harjoittajan on oltava sama kuin peruutetun lennon lentoliikenteen harjoittajan.

Matkustajat varasivat Finnairilta suoran lennon Helsingistä (Suomi) Singaporeen. Kyseinen lento, jonka aikataulun mukainen lähtöaika oli 11.10.2013 kello 23.55, peruutettiin koneessa ilmenneen teknisen vian vuoksi. Matkustajien hyväksyttyä Finnairin tekemän tarjouksen heidät uudelleenreititettiin seuraavana päivänä eli 12.10.2013 kello 17.40 lähteväksi suunnitellulle lennolle Helsingistä Chongqingin (Kiina) kautta Singaporeen, jonne aikataulun mukainen saapumisaika oli 13.10.2013 kello 17.25. Finnair oli lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja uudelleenreititetyllä lennolla Helsinki-Chongqing-Singapore. Kantajien uudelleenreititetty lento kuitenkin viivästyi asianomaisen koneen peräsimen ohjainservon vikaantumisen vuoksi. Kantajat saapuivat tämän vuoksi Singaporeen 14.10.2013 kello 00.15.
Matkustajat nostivat kanteen Finnairia vastaan ja vaativat, että lentoyhtiö velvoitetaan lentomatkustajista annetun asetuksen1 nojalla maksamaan kullekin erikseen 600 euroa korkoineen alkuperäisen lennon Helsinki-Singapore peruuttamisen vuoksi. He vaativat lisäksi, että Finnair velvoitetaan korvaamaan kullekin erikseen 600 euroa korkoineen, koska uudelleenreititetty lento Helsinki-Chongqing-Singapore saapui määräpaikkaansa yli kolme tuntia viivästyneenä.
Finnair myönsi 600 euron korvauksen alkuperäisen lennon Helsinki-Singapore peruuntumisen vuoksi. Yhtiö kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä kantajien toista vaatimusta yhtäältä siksi, että he eivät voineet vaatia toista korvausta asetuksen nojalla ja toisaalta siksi, että uudelleenreititetty lento oli viivästynyt kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Finnair väittää, että yksi kolmesta ohjainservosta, jotka mahdollistivat kyseiseen lentoon käytetyn koneen ohjaamisen, oli vikaantunut, ja se täsmentää tästä, että lentokoneen valmistaja oli ilmoittanut, että useissa tämän tyyppisissä koneissa oli piilevä valmistus- tai suunnitteluvirhe, joka vaikutti ohjainservoihin. Finnair väittää lisäksi, että ohjainservo on niin kutsuttu on condition -osa, joka vaihdetaan uuteen vain vikatilanteen ilmaannuttua.
Tässä tilanteessa Helsingin hovioikeus tiedustelee unionin tuomioistuimelta, voiko lentomatkustaja, joka on saanut korvauksen lennon peruuttamisen vuoksi ja hyväksynyt hänelle tarjotun uudelleenreititetyn lennon, vaatia korvausta uudelleenreititetyn lennon viivästymisen vuoksi, kun lento on viivästynyt korvaukseen oikeuttavan tuntimäärän ja kun uudelleenreititetyn lennon lentoliikenteen harjoittaja on sama kuin peruutetun lennon lentoliikenteen harjoittaja.
Unionin tuomioistuin toteaa tästä, että asetuksessa ei ole ensimmäistäkään säännöstä, jolla pyrittäisiin rajoittamaan sellaisten matkustajien oikeuksia, joita pääasiassa kyseessä olevan kaltainen uudelleenreititys koskee, heidän korvausoikeutensa mahdollinen rajoittaminen mukaan lukien.
Tästä seuraa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön nojalla lentomatkustaja, joka hyväksyttyään lentoliikenteen harjoittajan tarjoaman uudelleenreititetyn lennon lentonsa peruuttamisen jälkeen saapuu lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia kyseisen lentoliikenteen harjoittajan uudelleenreititetyn lennon osalta alun perin ilmoittaman aikataulun mukaisen saapumisajan jälkeen, on oikeutettu korvaukseen.
Matkustajille, joita peruuttamiset tai pitkäaikaiset viivästymiset koskevat, on nimittäin aiheutunut haittoja sekä heidän alun perin varaamansa lennon peruuttamisen että tämän jälkeen heidän uudelleenreititetyn lentonsa pitkäaikaisen viivästymisen vuoksi. On näin ollen näiden vakavien haittojen korjaamista koskevan tavoitteen mukaista myöntää kyseisille matkustajille oikeus korvaukseen kunkin peräkkäisen haitan perusteella.
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lisäksi, voiko lentoliikenteen harjoittaja vedota korvausvelvollisuudestaan vapautuakseen ”poikkeuksellisiin olosuhteisiin”, jotka koskevat osan, joka vaihdetaan uuteen vasta kun se vikaantuu, vikaantumista, kun sillä on aina varaosa varastossa.
Unionin tuomioistuin toteaa, että sen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksellisina olosuhteina voidaan pitää tapahtumia, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eivätkä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa, ja nämä kaksi edellytystä ovat kumulatiivisia. Tekniset viat, jotka ilmenevät ilma-alusten huollon yhteydessä, eivät unionin tuomioistuimen mukaan sellaisinaan voi lähtökohtaisesti olla poikkeuksellisia olosuhteita.
Niin kutsutun on condition -osan, jonka lentoliikenteen harjoittaja on valmistautunut vaihtamaan pitämällä aina varaosan varastossa, vikaantuminen on tapahtuma, joka luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liittyy asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen ja on tämän tosiasiallisesti hallittavissa, paitsi jos se ei ole luonnostaan sidoksissa koneen toimintajärjestelmään, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä. Vapautuakseen korvausvelvollisuudestaan lentoliikenteen harjoittaja ei siis voi vedota poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jotka koskevat niin kutsutun on condition -osan vikaantumista.

Tiedotteet: fi sv