KHO ei lopettanut lapsen huostassapitoa eikä tapaamisten rajoittamista valvonnalla

21.1.2020 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KHO:2020:5 Lastensuojeluasia – Huostassapidon jatkaminen – Tapaamisten rajoittaminen – Sijaisvanhempien läsnäolo

X:n kaupungin lastensuojelun johtava viranhaltija rajoitti 14.8.2017 vuonna 2008 syntyneen lapsen oikeutta pitää yhteyttä äitiinsä 14.8.2017–13.8.2018 siten, että sijaisvanhemmat voivat olla läsnä äidin ja lapsen tapaamistilanteissa. Päätöksessä ei määritelty tapaamisten määrää eikä paikkaa. Lastensuojelun johtava viranhaltija päätti 13.10.2017, että lapsen huostassapitoa jatketaan sijaisperheessä. Ennen päätöstä oli järjestetty huostaanoton purkutyöskentely 10.4.–11.8.2017. Hallinto-oikeus hylkäsi äidin valituksen molemmista päätöksistä.

Äiti uudisti korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatimuksensa, että yhteydenpitoa ei saa rajoittaa ja että lapsen tuli saada tavata äitiään valvomattomasti joka toinen viikonloppu perjantaista sunnuntaihin sekä koulun lomien aikana. Sijaishuolto sijaisperheessä oli alkanut heinäkuussa 2009. Huostassapidon lopettamisen osalta äiti katsoi valituksessaan, että lapsen ja äidin arviointi huostaanoton purkutyöskentelynä oli järjestetty täysin keinotekoisesti. Lapsi oli päässyt sijaishuollon aikana käymään äitinsä ja sisarustensa kotona vain kerran. Muutoin kaikki kanssakäyminen äidin ja lapsen välillä oli ollut kontrolloitua, mistä johtuen lapsen tuominen äidin kotiin huostaanoton purkutyöskentelyn aikana oli ollut lasta hämmentävää.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston tuomiossa 10.9.2019 Strand Lobben and others v. Norway, joka koskee Norjan lain mukaista pakkoadoptiota, on selostettu tuomion 202–213 kohdassa ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan tulkinnan yleisiä periaatteita. Esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuimen 17.12.2019 huostassapidon lopettamista ja yhteydenpidon rajoittamista koskevasta tuomiosta A.S. v. Norway käy ilmi (tuomion kohta 59), että edellä mainitussa asiassa esitetty koonnos yleisistä periaatteista soveltuu yleisesti lastensuojelutoimenpiteitä koskeviin asioihin.

Kun otettiin huomioon A:n huostassapidon lopettamista koskevan hakemuksen johdosta sosiaalitoimessa tehty ajantasainen selvitys huostassapidon jatkamisen edellytyksistä, hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu muu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen huostassapidon lopettamista koskevilta osin ei ollut perusteita.

Mitä tuli yhteydenpidon rajoittamiseen, niin korkein hallinto-oikeus totesi, että asiakassuunnitelmaan oli kirjattu sijaisvanhempien ja äidin välillä vakiintunut käytäntö, jonka mukaan äidin ja lapsen tapaamisia oli keskimäärin kerran kuukaudessa sijaisperheessä. Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta oli tehty sen jälkeen, kun äiti oli elokuun 2017 alussa ilmaissut sosiaalitoimelle olevansa tyytymätön sijaisvanhempien läsnäoloon tapaamisissa. Äiti oli vaatinut yhteydenpidon lisäämistä maaliskuussa 2017 hakiessaan samalla huostassapidon lopettamista. Näissä oloissa viimeistään yhteydenpidon rajoittamispäätökseen 14.8.2017 olisi tullut kirjata, missä ja kuinka usein tapaamiset järjestetään. Koska yhteydenpidon rajoittamista koskeva aika oli jo päättynyt, hallinto-oikeuden päätöstä ei tältä osin muutettu.

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kai
1 vuosi sitten

Siis sosiaalityöntekijät, sijaisvanhemmat ja jopa yritykset pitävät lapsia panttivankeina että turvaavat työpaikkansa ja tulot valtion kassasta. En todellakaan olisi uskonut että Suomesta löytyy näin pahaa korruptiota ja vielä lasten ja perheiden kustannuksella. Häpeällistä.