EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu KHO:n esittämään pyyntöön kuluttaja-asiakkaan asemasta sähkömarkkinoilla

EU-tuomioistuin: Ennakkoratkaisupyyntö – Sähkön sisämarkkinat – Direktiivi 2009/72/EY – 3 artikla – Kuluttajansuoja – 37 artikla – Sääntelyviranomaisen tehtävät ja toimivaltuudet – Riitojenratkaisu tuomioistuinten ulkopuolella – Osapuolen käsite – Oikeus muutoksenhakuun sääntelyviranomaisen päätöksestä – Kotitalousasiakkaan valitus sähkön jakeluverkon haltijayhtiöstä

15      Kotitalousasiakas A teki sähkönsiirtosopimuksen jakeluverkonhaltijana olleen yrityksen, nykyisin Caruna, kanssa. Hän lähetti 5.9.2013 Energiavirastolle sähköpostitse tiedustelun, joka koski sitä, oliko mainitun yhtiön laskutuksessaan noudattama menettely sähkömarkkinalain mukaista, erityisesti lain 57 §:n 2 momentin osalta, sillä tässä lainkohdassa säädetään, että jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen, kuten direktiivin 2009/72 liitteessä I olevan 1 kohdan d alakohdassa on säädetty. Selvitettyään laskutustavan lainmukaisuutta Energiavirasto antoi 31.3.2014 päätöksen, jonka mukaan Caruna ei ollut menetellyt sähkömarkkinalain 57 §:n 2 momentin vastaisesti eikä asia edellyttänyt toimenpiteitä. Päätöksessä A oli merkitty tutkintapyynnön tekijäksi.

16      Energiavirasto jätti 28.4.2014 tekemällään päätöksellä A:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta ja hylkäsi hänen vaatimuksensa asianosaisaseman myöntämisestä. A haki Helsingin hallinto-oikeudelta muutosta päätökseen vaatien, että hänelle vahvistetaan Energiaviraston käsittelemässä asiassa asianosaisasema, että kyseisen viranomaisen 31.3. ja 28.4.2014 antamat päätökset kumotaan ja että asia palautetaan sen uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi 23.5.2016 antamallaan päätöksellä A:n vaatimukset.

17      Energiavirasto on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka on esittänyt nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön, muutosta Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen. Se on esittänyt muutoksenhaussaan, että tutkintapyynnön tekeminen ei perustanut A:lle asianosaisasemaa eikä muutoksenhakuoikeutta tuomioistuimeen Energiaviraston päätöksen osalta.

18      Korkein hallinto-oikeus toteaa, että sen on ratkaistava kysymys siitä, oliko A:lla oikeus hakea kansallisessa tuomioistuimessa muutosta Energiaviraston päätökseen olla ryhtymättä toimenpiteisiin jakeluverkonhaltijan osalta.

19      Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö tukee Energiaviraston näkemystä, jonka mukaan A:lla on asiassa kyseessä olevassa menettelyssä vain tutkinnan vireillepanijan rooli eikä oikeutta muutoksenhakuun tuomioistuimessa kyseisen viranomaisen päätöksestä.

20      Koska direktiivissä 2009/72 käytetystä osapuolen käsitteestä ei ole unionin oikeuskäytäntöä eikä kyseisessä direktiivissä ole sitä määritelty, korkein hallinto-oikeus kysyy, onko direktiivin 37 artiklaa tulkittava siten, että verkonhaltijayhtiön kuluttaja-asiakas, joka katsoo kärsineensä vahinkoa yhtiön soveltaman laskutustavan vuoksi ja joka kääntyy sääntelyviranomaisen puoleen, voidaan katsoa mainitussa direktiivin säännöksessä tarkoitetuksi osapuoleksi, joka voi hakea tuomioistuimelta muutosta tämän viranomaisen päätökseen olla ryhtymättä toimenpiteisiin kyseisen yhtiön osalta.

21      Korkein hallinto-oikeus on näin ollen päättänyt lykätä asian ratkaisua ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko [direktiivin 2009/72] 37 artiklaa tulkittava siten, että verkkoyhtiön kuluttaja-asiakkaana oleva henkilö, joka on saattanut vireille verkkoyhtiötä koskevan asian kansallisessa sääntelyviranomaisessa, katsotaan mainitun artiklan 17 kohdassa tarkoitetuksi ’osapuoleksi’, jota sääntelyviranomaisen päätös koskee ja joka siten olisi oikeutettu hakemaan kansallisen sääntelyviranomaisen verkkoyhtiötä koskevasta päätöksestä muutosta kansalliselta tuomioistuimelta?

2)      Jos ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitettua henkilöä ei ole pidettävä [direktiivin 2009/72] 37 artiklassa mainittuna ’osapuolena’, onko pääasian muutoksenhakijan kaltaisessa asemassa olevalla kuluttaja-asiakkaalla jollain muulla oikeudellisella perusteella unionin oikeudesta johtuva oikeus osallistua toimenpidepyyntönsä käsittelyyn sääntelyviranomaisessa tai saada asia käsitellyksi kansallisessa tuomioistuimessa, vai onko asia jätetty kansallisen oikeuden varaan?”

===

43      Esitettyihin kysymyksiin on kaikkien edellä esitettyjen näkökohtien perusteella vastattava, että direktiivin 2009/72 37 artiklaa on tulkittava siten, ettei se velvoita jäsenvaltioita antamaan sääntelyviranomaiselle toimivaltaa kotitalousasiakkaiden ja verkonhaltijoiden välisten riitojen ratkaisemiseen ja myöntämään tämän johdosta kotitalousasiakkaalle, joka on tehnyt sääntelyviranomaiselle valituksen verkonhaltijasta, tässä säännöksessä tarkoitetun osapuolen asemaa ja oikeutta hakea muutosta päätökseen, jonka sääntelyviranomainen on tehnyt tällaisen valituksen johdosta.

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=222588&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=2354627