Virkamies ei suostunut vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria – pari sai virastolta hyvityksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa syrjintätapauksessa Ahvenanmaalla

Virkamies ei suostunut vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria. Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla on mandaatti käsitellä Ahvenanmaalla tapahtuneita syrjintätapauksia, jotka koskevat valtion viranomaisia ja muita tahoja, jotka kuuluvat valtion toimivaltaan. Asioissa, jotka kuuluvat maakunnan toimivaltaan, ahvenanmaalaiset voivat ottaa yhteyttä Ahvenanmaan yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jos he ovat kokeneet syrjintää.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vastikään edistänyt sovintoa tapauksessa, jossa valtion virasto Ahvenanmaalla syrji samaa sukupuolta olevaa paria. Pari halusi tulla vihityksi virastossa, mutta viraston vihkijä ohjasi parin kääntymään käräjäoikeuden puoleen vedoten uskontoonsa. Uskonnollinen syy ei kuitenkaan ole hyväksyttävä peruste erilaiselle kohtelulle. Samaa sukupuolta oleva pari sai virastolta hyvityksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että viranomaisilla on yhdenvertaisuuslain perusteella velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä työnantajana että viranomaistyössään.

– Olen tyytyväinen, että kyseisessä tapauksessa saavutettiin sovinto. On tärkeää, että syrjityksi tullut pari sai oikeutta. Olen myös erittäin iloinen, että virasto on nyt päättänyt kartoittaa kuinka yhdenvertaisuutta voidaan toteuttaa parhaiten heidän toiminnassaan, jatkokouluttaa henkilöstöään sekä päivittää yhdenvertaisuussuunnitelmansa siten, että se sisältää kaikki syrjintäperusteet, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee kuitenkin vain vähän syrjintäyhteydenottoja seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Vuonna 2018 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli vireille yhteensä 924 uutta syrjintäyhteydenottoa, joista vain kymmenessä oli syrjintäperusteena seksuaalinen suuntautuminen. Myös työsuojeluviranomaisen raportin mukaan valvontapyynnön tehneiden asiakkaiden ilmoittamista syrjintäperusteista vain 1 % oli seksuaalinen suuntautuminen. Aliraportoinnin vuoksi viranomaistilastoista jää piiloon suuri osa syrjinnästä. Valtuutettu kannustaa ottamaan yhteyttä, jos on kokenut syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

– Tarvitsemme työmme pohjaksi tietoa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksista. Mahdollista syrjintää koskeva tieto voi olla arvokasta sellaisissakin tapauksissa, joissa asiakas ei halua viedä asiaa eteenpäin. Tällä tavoin voimme huomata myös esimerkiksi rakenteissa olevan syrjinnän, Kirsi Pimiä sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa syrjintätapauksessa Ahvenanmaalla