Lausunto yhteistoimintalain uudistamista selvittävän työryhmän väliraportista

Dnro 22/2019

Lausuntopyyntönne: TEM/981/00.04.04/2018, 19.6.2019
YHTEISTOIMINTALAIN UUDISTAMINEN, LAIN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Yleistä

Yleisiä huomioita yhteistoimintalain uudistamisesta
Mitkä ovat keskeisimpiä huomioita yhteistoimintalakia uudistettaessa?

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan olisi toivottavaa, että uusi laki olisi selkeä ja helppolukuinen sekä työntekijä- että työnantajapuolelle.

Lisäksi olisi toivottavaa, että lakiin sisältyisi kannustavia elementtejä siten, että mitä paremmin edustuksellinen neuvottelumenettely on yrityksessä järjestetty sitä suuremmat mahdollisuudet osapuolilla olisi poiketa lain säädöksistä.

Nykytilan arviointi (väliraportin 2.2 luku)

Vastaako nykytilan arviointi näkemystänne voimassa olevasta oikeustilasta? Puuttuuko nykytilan arvioinnista jokin keskeinen nykyistä yhteistoimintaa koskeva piirre?

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Lain tavoite (väliraportin 4 luku)

Käsityksenne lain tavoitteista. Puuttuuko väliraportissa esitetyistä tavoitteista mielestänne jotakin oleellista?

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviivat

Suuntaviiva 1: Menettelytapasäännösten sijasta edellytettäisiin tavoitellun lopputuloksen saavuttamista
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 2: Yleisluontoisemman sääntelytavan hyödyntäminen tarkoituksenmukaisemman vuoropuhelun käymiseksi
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan on hyvä, että yrityksessä jo mahdollisesti käytössä olevia hyviä yhteistyömuotoja voidaan hyödyntää. Edelleen on hyvä, että voidaan luoda myös uusia, yksittäiselle yritykselle sopivia muotoja vuoropuhelun käymiseksi.
Mikäli lakiin sisällytetään sanktioituja velvollisuuksista, rajanvetojen täytyy olla selkeitä.

Suuntaviiva 3: Lain rakenne
Käsityksenne suuntaviivasta

Ehdotus siitä, että muutostilanteita koskeva sääntely erotetaan erilliseksi laiksi tai sisällytetään työsopimuslakiin, on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan lainsäädäntöteknisesti haastava.

Suuntaviiva 4: Lain tarkoitus
Käsityksenne suuntaviivasta

Lain tarkoitus on ylevä ja hieno. Tämän pitäisi olla todellisuutta jokaisella työpaikalla ilman lakiakin. Jatkuva kehitys ja jatkuva vuoropuhelu on kannatettavaa.

Suuntaviiva 5: Yrityksen henkilöstömäärään perustuva soveltamisalarajaus
Käsityksenne suuntaviivasta

Jos lain soveltamisalapoikkeus määräytyisi yrityksen henkilöstömäärän perusteella, millä kriteerein henkilöstömäärä olisi mahdollisimman selkeällä tavalla todettavissa (esim. osa-aikaiset työntekijät, tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät, henkilöstömäärän vaihtelu eri aikoina)?

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan henkilöstömäärään perustuva soveltamisrajauksen laskentatavan tulee olla selkeä.

Suuntaviiva 6: Yhteistoimintasopimus
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 7: Yhteistoimintasopimuksen puuttuessa noudatettavat menettelytapasäännökset
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 8: Yrityksen toiminnan ja työyhteisön kehittämistä koskeva vuoropuhelu ja tiedonsaanti
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 9: Vuoropuhelun asianmukaisuuden varmistaminen
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 10: Muutostilanteita koskeva neuvotteluvelvoite
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 11: Muutosneuvotteluiden käynnistäminen harkittaessa työvoiman käytön vähentämistä
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliiton käsityksen mukaan neuvotteluiden aloitusajankohdan tulisi olla yksiselitteinen ja selkeä ja sen määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota.

Suuntaviiva 12: Henkilöstön edustajan esittämät vaihtoehtoiset ratkaisut vähentämisneuvotteluissa
Käsityksenne suuntaviivasta

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Suuntaviiva 13: Seuraamusjärjestelmä
Käsityksenne suuntaviivasta

Ehdotus rikosvastuun poistamisesta ja korvaamisesta muulla lain tehokkaan turvaamisen järjestelmällä on kannatettava. Sanktioitujen velvoitteiden laiminlyöntien tarkka ja yksityiskohtainen määritteleminen on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan oikeusvarmuuden edellytys.

Alustava vaikutusten tunnistaminen
Käsityksenne vaikutuksista

Asianajajaliitolla ei lausuttavaa tältä osin.

Muita huomioita

Asianajajaliitolla ei ole muita huomioita asiassa.

Helsingissä elokuun 20. päivänä 2019

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajajaliiton työoikeuden asiantuntijaryhmän jäsen, asianajaja Minna Saarelainen

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu työoikeuden asiantuntijaryhmässä.