Rikosprosessit kestävät liian kauan

4.4.2019 | Tiedotteet

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita tuomioita siitä, että Suomessa oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. Tuomioiden jälkeen säädettiin laki viivästymisen hyvittämisestä. Valtiokonttori maksaakin hyvityksiä vuosittain liian pitkistä oikeudenkäynneistä, mutta se ei ole ratkaissut itse ongelmaa: oikeudenkäynnit kestävät edelleen liian kauan.
 
Rikosprosessien kesto on ollut Suomessa yleisesti tunnustettu ongelma jo vuosien ajan, mutta niihin liittyvät viivästymiskorvaukset ovat vain jäävuoren huippu. Rikosprosessin kesto aiheuttaa inhimillistä kärsimystä kaikille osapuolille: uhrille, rikoksesta epäillylle ja monesti myös todistajille.
 
Suomen Asianajajaliiton rikosoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajan, asianajaja Antti Riihelän mielestä nykyprosessi tuntuu huolestuttavalta.
 
– Jos esimerkiksi rikoksesta epäilty henkilö on hölmöillyt nuoruudessaan, odottaa tuomiotaan vuosien ajan ja on tällä välin saanut elämänsä raiteilleen, tuntuu oudolta, että rangaistusta aletaan kärsiä vasta vanhemmalla iällä. Puhumattakaan siitä, että epäilty todetaan syyttömäksi vuosien löysässä hirressä odottelun jälkeen. Pahimmillaan henkilön elämä ja tulevaisuus menee pilalle ilman syytä, Riihelä kiteyttää.
 
Oman ongelmansa tuo nykyajan digikehitys. Poliisin resursseja tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Jos halutaan tutkia tehokkaammin esimerkiksi vakavia talousrikoksia, lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja muita yksittäisille ihmisille tärkeitä asioita, silloin koko oikeudenhoidon viranomaisketjun resursseja tulee yksinkertaisesti olla enemmän.
 
Tehokkuuden ja nopeuden lisäksi myös oikeusturvan parantaminen vaatii toimenpiteitä.
 
– Puolustajat saavat usein esitutkinta-aineiston liian myöhään, jolloin avustajilla ei ole mahdollisuutta valmistautua ajoissa. Tämäkin aiheuttaa viivästyksen oikeusprosessiin, Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Jussi Sarvikivi toteaa.
 
Rikosprosessin laatua ja tehokkuutta parantaisi myös se, että asianosaisten kuulustelut esitutkinnassa tallennettaisiin.
 
Suomen Asianajajaliitto vaatii lisäresursseja tulevalla hallituskaudella kaikille oikeudenhoidon viranomaisille.
 
Lisätiedot:
Asianajajaliiton rikosoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Antti Riihelä, p. 050 535 3501, antti.riihela@riihela.fi 
Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi Elina Castrén, p. 050 353 1140, elina.castren@asianjajaliitto.fi