AOka: Pahoinpitelystä lähisuhteessa olisi tullut kirjata rikosilmoitus

17.4.2019 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Poliisilaitoksen selvityksestä oli pääteltävissä näkemys, jonka mukaan kyseisen tyyppisestä perheväkivallasta on “turhaa” kirjata rikosilmoitusta, sillä “asiat eivät muutu, niin kauan kuin pariskunta on parisuhteessa”.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen vakavaa huomiota
velvollisuuteen kirjata pahoinpitelytapauksissa rikosilmoitus. Lisäksi
hän kiinnitti huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että
asianomistaja saa riittävästi tietoa rikoksen uhriksi joutuneen
tukipalveluista. Hän lähetti päätöksensä tiedoksi sisäministeriöön,
Poliisihallitukseen ja Poliisiammattikorkeakouluun otettavaksi huomioon
muun muassa poliisien koulutusta suunniteltaessa.

Turvakodin tekemässä kantelussa arvosteltiin sitä, että turvakodin
asiakkaaseen kohdistuneesta pahoinpitelystä ei ollut poliisissa kirjattu
rikosilmoitusta. Tapauksessa asiakas oli hälyttänyt poliisipartion
paikalle ja epäilty tekijä oli kuljetettu poliisin säilöön. Asiakas oli
sittemmin itse tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja asia oli edennyt
esitutkintaan.

Poliisilaitos myönsi selvityksessään, että se oli menetellyt
virheellisesti. Poliisilaitoksen mukaan lieventävänä seikkana asiaa
arvioitaessa voitiin kuitenkin pitää tapahtumapaikan “epäselviä
olosuhteita”, jotka aiheutuivat pääosin molempien asianosaisten
päihtymystilasta. Poliisilaitoksen selvityksestä oli lisäksi
pääteltävissä näkemys, jonka mukaan voimassaolevasta lainsäädännöstä
huolimatta kuvatun tyyppisestä perheväkivallasta on “turhaa” kirjata
rikosilmoitusta, sillä “asiat eivät muutu, niin kauan kuin pariskunta on
parisuhteessa”. Asiassa kävi ilmi, että poliisi oli aikaisemmin useasti
saanut kotihälytystehtävän kyseisten henkilöiden luokse.

Apulaisoikeuskansleri yhtyi poliisilaitoksen arvioon siltä osin kuin
kyse oli velvollisuudesta kirjata rikosilmoitus. Asianosaisten
päihtymystila ei vähennä tätä velvollisuutta. Lisäksi
apulaisoikeuskansleri korosti, että toistuvat väkivallanteot eivät ole
peruste olla kirjaamatta rikosilmoitusta. Päinvastoin ne ovat pikemmin
osoitus myös vakavan väkivallan kohonneesta riskistä, joka edellyttää
riskiarvion tekemistä. Poliisilaitoksen selvityksestä ei käynyt ilmi,
että riskiarviota olisi tehty, asianomistajaa olisi informoitu
lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneiden tukipalveluista, ehdotettu
hänen yhteystietojensa välittämistä tukipalveluihin, ohjattu muuten
asianosaisia väkivalta- tai päihdetyön piiriin, arvioitu väliaikaisen
lähestymiskiellon tarvetta, tai että poliisi olisi ollut yhteydessä
muihin viranomaisiin. Asianomistajaa oli esitutkinnassa kuultu
puhelimitse vasta noin kolme kuukautta tapahtumien jälkeen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että uhridirektiivissä, esitutkintalain
säännöksissä ja Istanbulin sopimuksessa korostuu viranomaisten vastuu
parisuhdeväkivaltaan puuttumisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi niissä korostetaan tarvittavien tukitoimien aktiivista
tarjoamista väkivallan uhrille. Tavoitteena on paitsi reagoida jo
tapahtuneeseen väkivaltaan myös ennaltaehkäistä tulevaa väkivaltaa.

OKV_1325_1_2018.pdf

Tiedote: Pahoinpitelystä lähisuhteessa tulee kirjata rikosilmoitus