Puheenjohtaja Jarkko Ruoholan puhe Suomen Asianajajaliiton juhlavuoden Asianajajapäivässä 25.1.2019

Joukko asianajajia kokoontui maaliskuussa 1919 Turkuun ja päätti perustaa Suomen Asianajajaliitto ry:n. Siksi meillä on nyt ilo viettää Suomen Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlavuotta, jonka tämä juhlavuoden Asianajajapäivä upeasti avaa. Meitä on tänään koolla ennätykselliset yli 1 800 juhlijaa!

 

Toinen merkkipaalu oli yksityisen asianajajayhdistyksen muuttuminen julkisoikeudelliseksi Suomen Asianajajaliitoksi, kun asianajajalaki tuli voimaan vuonna 1959. 

 

Kolmas merkkipaalu olisi, että perustuslakiin lisättäisiin säännökset asianajajalaitoksesta ja Asianajajaliiton riippumattomasta asemasta: Perustuslaissa säädetään syyttäjistä ja syyttäjälaitoksesta. Oikeudenkäynnin osapuolten tasavertaisuus ja asianajajien asiakkaiden oikeusturva edellyttää, että sama koskee asianajajia. Olemme ehdottaneet, että tämä lisäys tehdään, kun perustuslakia muutenkin tarkastellaan.

 

Vi föreslår att grundlagen skulle innehålla bestämmelser om advokatkåren. Det skulle ge oss än mer anledning att fira.

 

Juhlavuotemme kytkeytyy tiiviisti Asianajajaliiton toimintaan, minkä vuoksi juhlavuoden teema on sama kuin liiton missio: Asianajaja turvaa oikeusvaltion. Juhlavuoden tunnuskuva on ”oikeuden puolustaja”. Se näkyy muun muassa juhlavuoden pinssissä, jonka toivon olevan jokaisen kollegan rintapielessä ‒ niin arjessa kuin juhlassa ‒ koko juhlavuoden ajan.

 

Juhlavuosi levittäytyy koko maahan. Jokaisen osaston alueella on kautta vuoden erilaisia tapahtumia sekä yleisölle että jäsenille. Yleisöluentoja, avointen ovien päivää, laajennettua asianajajapäivystystä, messuja, Suomi-Areenaa, tiedotusprojektia. Jaetaanpa ämpäreitäkin.

 

Aloitamme nyt juhlavuoden kampanjan, jossa valitaan 100 oikeusvaikuttajaa. Se nostaa niin perinteisen kuin sosiaalisen median kautta esiin oikeusvaltion turvaajina eri tavoin ansioituneita asianajajia. Seuratkaa liiton viestintää ja tuokaa esiin omat ehdokkaanne 100 oikeusvaikuttajan joukkoon!

 

Koko asianajajakunnan juhlapäivä on elokuussa, perjantaina 23. päivänä. Pääjuhla pidetään Finlandia-talossa ja juhlaillallista vietetään Kalastajatorpan puutarhassa. Tähän juhlapäivään kutsutaan kaikki asianajajat puolisoineen.

 

Strategiamme yksi päätavoite on, että asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden tarjoajia ja että asianajajan ammatti on haluttu. Tämä tavoite tuo juhlavuoden pääteemaan kaksi sinistä lankaa: vastuullisuus ja disruptio.

 

Vastuullisuus on näkynyt suomalaisten asianajajien työssä aina. Asianajajat ovat perusarvojensa pohjalta vastuullisesti ajaneet asiakkaidensa asioita. Nyt haluamme tuoda vastuullisuuden kaikkeen muuhunkin arkiseen tekemiseen asianajotoimistoissa ja Asianajajaliitossa. Tänään loppuiltapäivästä kuulemme Nobelin rauhanpalkintokomitean puheenjohtajan, norjalaisen asianajajan Berit Reiss-Andersenin näkemyksen meidän asianajajien yhteiskunnallisesta vastuusta.

 

Def finns flera disruptiva faktorer på advokatbranschen: internationalisering, det alltmer urbaniserade Finland, reformen av tingsrättsnätverket, advokatkårens åldersstruktur, digitalisering, artificiell intelligens och nya affärsmodeller eller nya aktörer på branschen. Vi advokater måste förnyas men utan att vi ger avkall på våra grundläggande värderingar.

 

Juhlavuosi tarvitsee tekijöitä. Kiitän kaikkia Asianajajaliiton eri luottamustehtävissä toimivia asianajajia ja liiton toimiston henkilökuntaa uutterasta ja erittäin tärkeästä työstänne Suomen asianajajakunnan hyväksi.

 

Haluan jälleen toistaa juhlavuotemme teeman ja Asianajajaliiton mission: Asianajaja turvaa oikeusvaltion. On syytä pohtia, mikä on oikeusvaltio, jota ammattikuntamme turvaa.

 

Oikeusvaltion tunnusmerkki on oikeusvarmuus, joka syntyy oikeuksien ja velvollisuuksien perustumisesta demokraattisessa järjestyksessä säädettyihin lakeihin, riippumattomien tuomioistuinten perusteltuihin ratkaisuihin sekä yhdenvertaiseen kohteluun lain edessä.

 

Oikeusvaltiossa kunnioitetaan perustuslaissa määriteltyjä perusoikeuksia ja kansainvälisiin velvoitteisiin perustuvia ihmisoikeuksia. Asianajajaliitto uudistaa ehdotuksensa siitä, että perustuslain 106 §:ää muutettaisiin. Ehdotamme, että tuomioistuin voisi poiketa tavallisen lain säännöksestä, jos se on ristiriidassa perustuslain kanssa, vaikka ristiriita ei olisi niin ilmeinen, kuin lainkohdan nykyinen sanamuoto edellyttää. Muutos vahvistaisi perusoikeuksien merkitystä.

 

Oikeusvaltiossa yksilöllä on oikeus saada asiassaan ratkaisu riippumattomalta tuomioistuimelta. Suomalaisissa tuomioistuimissa luotettavuus ja riippumattomuus ovat korkealla tasolla, mutta oikeudenkäynnit kestävät aivan liian kauan. Lisäksi julkinen oikeusapu ja oikeusturvavakuutukset ovat riittämättömiä.

 

Den finska utlänningslagen har under de senaste åren reviderats och blivit mer restriktiv. Många skulle för tillfället vilja göra asylsökarnas situation även värre. Man måste dock komma ihåg att enligt grundlagen är alla lika inför lagen.

 

Oikeusvaltio on Suomessa vahva. Sitä tulee kuitenkin edelleen vahvistaa. Tämän vuoksi Asianajajaliitto on julkaissut kaksi vuotta sitten Oikeusvaltio 2025 -ohjelman.

 

Yksi oikeusvaltion toimivuuden mittari on sananvapaus. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapaus ja lehdistönvapaus, jota hallinnon julkisuusperiaate tukee. Sananvapauden teemaan palaamme tänään iltapäivällä.

 

Oikeusvaltio ei ole itsestäänselvyys. Jokaisen päättäjän tulee sitoutua oikeusvaltion puolustamiseen, myös valtion budjettia laadittaessa.

 

Jokainen asianajaja puolustaa oikeusvaltiota päivittäisessä työssään. Juuri siten toteutuu Asianajajaliiton missio.

 

Tämän tervehdykseni päättää juhlavuoden videon ensiesitys. Videolla unelmoidaan.

 

Jag önskar er alla en lyckad Advokatdag! Låt oss fira början av jubileumsåret tillsammans.

 

Toivotan kaikille upeaa juhlavuotta ja antoisaa Asianajajapäivää!