Laaja kyselytutkimus 2018: Asianajaja on tulevaisuuden ammatti

Asianajajaliitto teetti kuluvan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi viime vuonna kolme asianajajan ammattiin liittyvää taustaselvitystä: ensimmäisen oikeustieteen opiskelijoille, toisen alle 45-vuotiaille asianajajille, muille juristeille ja harjoittelijoille sekä kolmannen yli 45-vuotiaille asianajajille. Tavoitteena oli selvittää, kiinnostaako asianajoala opiskelijoita, miten ja miksi he asianajoalalle päätyvät sekä riittääkö alalla töitä. Tulokset yllättivät: jopa kahdeksan kymmenestä oikeustieteen opiskelijasta oli asianajajan ammatista kiinnostunut.

 

Asianajajaliitto kysyi talvella 2018 oikeustieteen opiskelijoilta, millainen työ ja työnantaja heitä kiinnostaa. Kyselyn mukaan noin kolme neljästä vastaajasta oli kiinnostunut toimimaan asianajajana työsuhteessa ja ainoastaan joka viides ilmoitti, ettei asianajajuus kiinnosta ollenkaan. Houkuttelevimpina tekijöinä tulevalle alalle hakeutumiseen pidettiin työn monipuolisuutta, kilpailukykyistä palkkaa, kehittymismahdollisuuksia sekä ystävällistä työilmapiiriä. Kaksi kolmesta vastaajasta oli naisia.

 

Alle 45-vuotiaiden asianajajatutkimuksen erityisteemoja olivat asianajoyrittäjyys sekä sukupolvenvaihdos asianajotoimistoissa. Tässä tutkimuksessa tärkeimpinä asioina vastaajat pitivät nykyisessä työssään monipuolisia työtehtäviä, älyllisiä haasteita sekä mahdollisuuksia hyödyntää omaa asiantuntijuuttaan. Jopa 98,7 % oikeusalalla työskentelevistä ei-asianajajista kertoi olevansa valmiita siirtymään tulevaisuudessa asianajajan ammattiin. Ne henkilöt, jotka pohtivat asianajoalalta poistumista, kokivat suurimpina haasteina työn ja perhe-elämän yhdistämisen sekä työmäärän paljouden. Noin puolet vastaajista oli naisia.

 

Asianajajatutkimuksen kolmas osa kohdistui yli 45-vuotiaisiin asianajajiin/osakkaisiin. Teemoina olivat asianajoliiketoiminnan kehittäminen sekä liiketoiminnasta luopuminen. Vastaajista valtaosa (86 %) suunnitteli oman toimistonsa laajentamista. Lisäksi noin puolet vastaajista ei ollut etsinyt omalle toimistolleen jatkajaa, ja joka viides oli etsinyt, mutta ei ollut löytänyt. Asianajajille töitä on erityisesti maakunnissa: rekrytointihaasteita oli kokenut jopa yli puolet vastaajista (64 %). Tässä tutkimuksessa joka viides vastaaja oli nainen.

 

Yhteenvetona todettiin, että monilla kiinnostus asianajoyrittäjyyteen syntyy vasta työelämässä, vaikkakin kiinnostus yrittäjyyteen laskee iän myötä. Miehet olivat asianajajayrittäjyydestä naisia keskimäärin kiinnostuneempia kaikissa elämänvaiheissa.

 

Selvitys oli osa Suomen Asianajajaliiton juuri alkanutta 100-vuotisjuhlavuotta. Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli selvittää, miten asianajoala kiinnostaa läpi elämän ja miten Asianajajaliitto voi tukea parhaiten niin nykyisiä kuin tulevia asianajajia eri elämänvaiheissa.

 

Tutustu tutkimusraportteihin tästä linkistä.

 

Juhlavuoden Asianajajapäivää vietetään huomenna 25.1.2019 Helsingin Messukeskuksessa.

 

 

Lisätietoja:

Sari Krappe, Asianajajaliiton viestintäpäällikkö, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi