Kun hallinto-oikeus valitusta käsitellessään laskee kuntavaalien äänet, kyse ei ole katselmuksesta vaan tuomioistuimen salaisesta neuvottelusta

29.1.2019 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KHO:2019:12

Kuntavaalit – Vaalivalitus – Menettely hallinto-oikeudessa – Äänestyslippujen tarkastaminen tuomioistuimessa – Katselmus – Neuvottelusalaisuus

Hallinto-oikeus oli,
toimitettuaan asiassa 15.2.2018 katselmuksen, kahden vaalissa ehdokkaana
olleen valittajan valituksesta kumonnut osittain Sodankylän kunnan
keskusvaalilautakunnan päätöksen, jolla kuntavaalien tulos oli
vahvistettu, ja palauttanut asian keskusvaalilautakunnalle vaalituloksen
oikaisemista ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten.
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan keskusvaalilautakunta oli äänten
tarkastuslaskennassa tehnyt eräitä päätöksestä tarkemmin ilmeneviä
virheitä, jotka olivat vaikuttaneet vaalien tulokseen siten, että
alemmalla vertausluvulla valituksi tullut ehdokas oli vahvistettu
virheellisesti.

Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö ry
valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kunnallisjärjestö katsoi valituksessaan muun ohella, että
hallinto-oikeuden suorittama äänestyslippujen tarkastaminen ja uudelleen
laskenta keskittymällä lähinnä Suomen Keskusta r.p:lle ja Vihreä liitto
r.p:lle annettuihin ääniin oli lainvastaista.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että hallinto-oikeuden 15.2.2018 suorittamassa
äänestyslippujen tarkastamisessa ja ääntenlaskennassa ei ollut ollut
kysymys hallintolainkäyttölain 41 §:ssä tarkoitetusta katselmuksesta
eikä muustakaan sellaisesta tilaisuudesta, johon oikeudenkäynnin
osapuolet tai niiden edustajat olisi tullut kutsua tai jossa he olisivat
saaneet olla läsnä. Hallintotuomioistuimen suorittamassa
äänestyslippujen tarkastamisessa ja laskennassa oli sen sijaan kysymys
hallinto-oikeuden päätösharkintaan liittyvästä toiminnasta, joka kuului
oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15
§:ssä säädetyn neuvottelusalaisuuden piiriin. Äänestyslippujen tarkastus
ja laskenta olisi siten tullut suorittaa vain hallinto-oikeuden
ratkaisukokoonpanon läsnä ollessa. Hallinto-oikeuden virheellinen
menettely ei kuitenkaan ollut johtanut siihen, että kuntavaalien
tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen sisällöllistä oikeellisuutta
ei olisi voitu käytettävissä olevan aineiston perusteella enää arvioida
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että hallintotuomioistuimen tulee vaalivalitusta
käsitellessään arvioida, onko valituksessa esitetty sellaisia seikkoja,
joiden takia tuomioistuimen tulisi itse tarkastaa äänestyslippuja ja
laskea ääniä. Äänestyslippuja on tarkastettava ja ääniä laskettava vain
tarvittaessa ja tarpeellisilta osin. Hallinto-oikeuden edellä todetun
virheellisen menettelyn takia kaikki äänestysliput tarkastettiin ja
laskettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että keskusvaalilautakunta oli vaalien tulosta
laskiessaan ja vahvistaessaan tehnyt eräitä korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksestä tarkemmin ilmeneviä virheitä. Keskusvaalilautakunnan
menettely ei kuitenkaan ollut vaikuttanut vaalien tulokseen. Korkein
hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen.
Keskusvaalilautakunnan päätös jäi siten voimaan.