Oikeusavun palkkioasetus oli ristiriidassa lain kanssa, avustajalla aina oikeus kohtuulliseen palkkioon

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt turvapaikanhakijan hakemuksen ulkomaalaislain 101 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja totesi, että hakemuksen on katsottava olleen ilmeisen perusteeton. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetus) 7 a §:n 2 momentin mukaan asiakohtainen palkkio hallinto-oikeudessa ilmeisen perusteettoman hakemuksen kohdalla on 400 euroa.

Asiamies oli vaatinut hallinto-oikeudessa palkkiota 1 300 euroa sillä perusteella, että hallinto-oikeudessa toimitetun suullisen käsittelyn vuoksi asia oli laadultaan ja laadultaan erityisen vaativa. Tällöin sovellettavaksi tulisi palkkioasetuksen 7 a §:n 1 momentti. Hallinto-oikeus katsoi, että palkkioasetuksen sanamuoto ei mahdollistanut 400 euroa korkeamman palkkion maksamista.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeusapulain 17 a §:n mukaan avustajalle vahvistetaan kohtuullinen asiakohtainen palkkio. Toisaalta palkkioasetuksen 7 a §:n 2 momentin sanamuoto ei esillä olevassa tilanteessa mahdollistanut 400 euroa suuremman asiakohtaisen palkkion maksamista. Kyseessä olevan asian laadun ja laajuuden vaatima työpanos huomioon ottaen palkkioasetuksen 7 a §:n 2 momentin soveltaminen johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttoman matalan palkkion vahvistamiseen avustajalle ja siten ristiriitaan oikeusapulain 17 a §:n kanssa. Ristiriitaa ei ollut mahdollista poistaa palkkioasetuksen tulkinnalla.

Korkein hallinto-oikeus jätti palkkioasetuksen 7 a §:n 2 momentin tässä yksittäistapauksessa soveltamatta perustuslain 107 §:n nojalla. Asia tuli avustajalle asiasta hallinto-oikeudessa aiheutuvan työmäärän perusteella rinnastaa laadultaan ja laajuudeltaan erityisen vaativaan asiaan. Korkein hallinto-oikeus vahvisti, että avustajalle tuli oikeusapulain 17 a §:n perusteella maksaa hallinto-oikeudessa suoritetuista toimenpiteistä vaadittu 1 300 euron palkkio.