Lausunto tuomioistuinviraston perustamisesta

15.6.2018 | Lausunnot

Dnro 34/2018
 
Lausuntopyyntönne: OM 20/021/2017, 18.5.2018
 
TUOMIOISTUINVIRASTON PERUSTAMINEN
 
Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ’Asianajajaliitto’) lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuomioistuinviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.
 
Asianajajaliitto pitää tuomioistuinviraston perustamista tärkeänä ja hyvänä hankkeena. Lausunnossamme vastaamme tarkemmin esitettyihin kysymyksiin siltä osin kuin Asianajajaliitolla on niistä lausuttavaa.
 
 
1. Miten arvioitte ehdotusta siitä, että tuomareiden virkaehtosopimuksiin sekä tuomioistuinten virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta säilyisi oikeusministeriöllä? (19 a luku 2 §)
 
Tuomioistuinvirastolle siirrettäisiin oikeusministeriöltä tuomioistuinlaitosta koskevat keskushallintotehtävät toimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Toimikunta piti myös perusteltuna, että tuomareiden virkaehtosopimuksiin ja muuhun henkilökunnan palkkaukseen liittyvä toimivalta siirrettäisiin oikeusministeriöltä tuomioistuinvirastolle.
 
Toimikunnan esityksestä poiketen on päädytty esittämään, että VES- ja palkkaustoimivalta sekä virkajärjestelyoikeus jäisivät tässä vaiheessa oikeusministeriön tehtäviksi.
 
Asianajajaliitto katsoo, että tuomareiden virkaehtosopimuksiin ja muun henkilökunnan palkkaukseen liittyvän toimivallan tulisi kuulua uudelle keskusvirastolle alusta alkaen. Nämä ovat keskeisiä työkaluja tuomioistuinlaitoksen ja -verkoston tehokkaaseen kehittämiseen.  
 
Asianajajaliitto ei pidä rinnastamista valtakunnansyyttäjänvirastoon ja valtakunnanvoudinvirastoon perusteltuna. Tuomioistuinkeskusviraston perustamisen tarkoitus on edistää tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tarkoituksena on myös ollut, että tuomioistuinten hallinnolliset keskushallintotehtävät siirrettäisiin oikeusministeriöstä tuomioistuinvirastolle. Lain tavoitteena on ollut selkeä ja tarkoituksenmukainen tehtävänjako oikeusministeriön, tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten välillä.
 
Uudella tuomioistuinvirastolla tulisi olla mahdollisimman suuret toimivaltuudet ja keinot tuomareiden virkaehtosopimuksiin ja muuhun henkilökunnan palkkaukseen. Tuomioistuinviraston riittävistä resursseista on huolehdittava, jotta uusi virasto pystyy huolehtimaan kaikista sille kaavailluista tehtävistä.
 
 
2. Miten arvioitte muutosta tuomioistuinviraston johtokunnan kokoonpanoon? (19 a luku 7 §)
 
Toimikunnan esityksestä poiketen johtokunnan kokoonpanoa muutettaisiin siten, että johtokuntaan ei kuuluisi Suomen Asianajajaliiton edustajaa. Tuomioistuinviraston johtokunnassa olisi näin ollen yhdeksän jäsenen sijaan kahdeksan jäsentä.
 
Asianajajaliitto katsoo toimikunnan esityksen mukaisesti, että tuomioistuinviraston johtokunnassa tulisi olla asianajajajäsen.
 
Asianajajaliitto totesi 9.5.2017 antamassaan lausunnossa, että uusi tuomioistuinvirasto huolehtisi paitsi tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä (kehys- ja talousarviovalmistelu), myös sen kehittämisestä. Viimeksi mainittuihin sisältyvät esimerkiksi tuomioistuinten toimitilahallinto, tietojärjestelmät ja yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilöstön koulutus. On erittäin tärkeää, että näiden asioiden osalta tuomioistuinviraston johtokunnassa on riittävästi tuomioistuinpalveluiden käyttäjänäkökulmaa. Asianajajat ovat (asiakkaidensa asioissa) tuomioistuinten ylivoimaisesti suurin yksittäinen käyttäjäryhmä. Asianajajat näkevät tuomioistuimen toimintaa päivittäin ja tuntevat sen hyvin. Asianajajat ajavat asioita kaikissa tuomioistuimissa ja tuomioistuinasteissa ja he myös tietävät, miltä tuomioistuimen toiminta näyttää asiakkaille ja ulospäin. Jotta toimintaa voidaan aidosti kehittää, on välttämätöntä huomioida myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisten eli asiakkaiden näkemyksiä.
 
On syytä myös muistaa, että kaikkien johtokunnan jäsenten tulee lakiesityksen 19a luvun 7 §:n perustelujen mukaan toimia vain tuomioistuinlaitoksen kokonaisetua tavoitellen – jäsenet eivät valvo johtokunnassa tuomioistuimensa, tuomioistuinlinjansa, ammattikuntansa tai -järjestönsä etua. Eturistiriitatilanteita voisi yhtä hyvin syntyä, vaikka kaikki johtokunnan jäsenet olisivat tuomioistuinlaitoksen sisältä. Ulkopuolinen johtokunnan jäsen nimenomaan tasapainottaa johtokunnan toimintaa, koska hän on ulkopuolinen.
 
Hallituksen esityksessä johtokunnan kokoonpanosta on todettu, että sidosryhmien, kuten asianajajien, kuuluminen johtokuntaan ei ole välttämätöntä tuomioistuinviraston tehtävät huomioon ottaen. Hallituksen esityksessä todetaan, että toisaalta se toisi arvokasta näkökulmaa tuomioistuinviraston toimintaan ja tuomioistuinlaitoksen kehittämiseen. Virasto kuitenkin myös ohjaisi tuomioistuimia ja päättäisi määrärahojen jakamisesta niille. Asianajajaliiton osallistumista tähän päätöksentekoon ei ole tuomioistuinten riippumattomuus huomioon ottaen pidettävä täysin ongelmattomana.
 
Liitto ymmärtää huolen riippumattomuuden suhteen. On kuitenkin muistettava, että määrärahojen jakamisesta ei olisi päättämässä Suomen Asianajajaliitto, vaan yksittäinen johtokuntaan valittu asianajajajäsen, joka kuten työryhmämietinnössä todettiin ja korostettiin, ei edusta Asianajajaliittoa tai muuta sidosryhmää, vaan toimii vain tuomioistuinlaitoksen kokonaisetua tavoitellen. Tuomioistuinlaitoksen kokonaisetu ja kehittäminen edellyttävät myös asiakasnäkökulman huomioon ottamista.
 
Ulkopuolisten jäsenten merkitystä korostetaan myös ENCJ:n laatimassa Varsovan julistuksessa, jossa todetaan, että tuomarineuvostossa tai muussa vastaavassa elimessä tulisi olla myös muita kuin tuomarijäseniä.
 
Pohjoismaisissa vastaavissa tuomioistuinhallintojärjestelmissä on Norjassa kaksi asianajajaa ja Tanskassa yksi asianajaja johtokunnassa tai vastaavassa ylimmässä päättävässä elimessä. Ruotsin tuomioistuinviraston johtokunnassa on jäsenenä Ruotsin Asianajajaliiton edustaja. Pohjoismainen oikeuskulttuuri ja hallintotapa ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa ja siksi olisi hyvin erikoista, että tässä asiassa Suomessa otettaisiin muista Pohjoismaista poikkeava linja.
 
Toimikunnan mietinnössä ehdotettu johtokunnan kokoonpano on tasapainoinen ja hyvin perusteltu. Kokoonpano korostaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta.
 
Tuomioistuinvirastossa olisi yhden asianajajajäsenen jälkeenkin hyvin vahva tuomarienemmistö. Asianajajaliitto katsoo, että yksi ulkopuolinen jäsen ei vaikuta tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen. Sen sijaan siitä olisi merkittävää hyötyä, että kokoonpanossa olisi myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisia jäseniä, jotka voisivat tuoda kehittämiseen uusia näkökulmia ja ajatuksia. Hallituksen esityksen mukaan kokoonpanossa ei olisi yhtään tuomioistuinlaitoksen ulkopuolista jäsentä ja tämä ei käsityksemme mukaan vastaa kansainvälistä käytäntöä.
 
Asianajajaliitto haluaa vielä lopuksi todeta, että Suomen Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö – liitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajan tulee asianajajista annetun lain 5 § mukaan rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Asianajaja on Asianajajaliiton ja sen yhteydessä toimivan riippumattoman valvontalautakunnan valvonnan alainen kaikessa toiminnassaan. Asianajajia velvoittavien tapaohjeiden mukaan asianajajakunnalla on oikeusvaltiossa keskeinen osa oikeusjärjestyksen ja oikeudenhoidon toteuttamisessa ja kehittämisessä ja asianajajan riippumattomuus on yksi asianajajakunnan keskeisistä perusarvoista.
 
Asianajajaliiton edustaja toimisi johtokunnassa tuomioistuinlaitoksen kokonaisetua tavoittelevana edustajana, jonka kokemuksesta tuomioistuinlaitoksen palveluiden käyttäjänä on merkittävää lisäarvoa tuomioistuinlaitoksen kehittämisessä.
 
 
3. Miten arvioitte muutosta viraston johtokunnan nimeämismenettelyyn tuomioistuinten muuta henkilöstöä edustavan jäsenen osalta? (19 a luku 8 §)
 
Toimikunnan esityksestä poiketen työntekijäjärjestöt eivät nimeäisi ehdokkaita tuomioistuinten muuta henkilöstöä kuin tuomareita edustavaksi jäseneksi ja varajäseneksi, vaan päällikkötuomarit huolehtisivat nimeämisestä ilmoittautumisten perusteella samalla tavoin kuin on esitetty meneteltävän tuomareiden edustajien osalta. Ennen nimeämistä päällikkötuomareiden olisi keskusteltava keskenään ja kuultava näitä henkilöstöryhmiä edustavia työntekijäjärjestöjä.
 
Asianajajaliitolla ei ole asian suhteen huomauttamista.
 
 
4. Miten arvioitte muutosta viraston ylijohtajan kelpoisuusvaatimuksiin? (19 a luku 12 §)
 
Toimikunnan ehdotuksesta poiketen nyt lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä kelpoisuusvaatimuksesta säädettäisiin siten, että ylijohtajan virkaan edellytettäisiin oikeustieteeteen muuta ylempää korkeakoulututkintoa kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa, tehtävän edellyttämää kokemusta, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta.
 
Asianajajaliitto kannattaa hallituksen esityksessä ehdotettuja kelpoisuusvaatimuksia ylijohtajan virkaan.
 
 
5. Kannatatteko tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan sihteeripalveluiden järjestämistä ehdotetulla tavalla? (20 luku 6 § ja 21 luku 6 §)
 
Hallituksen esityksessä ehdotettu on kannatettava järjestely. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, sihteeripalvelujen toimiminen tuomioistuinviraston yhteydessä vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja mahdollistaa joustavamman työskentelyn, kun sijaisjärjestelyt ovat helpommin toteutettavissa. Painoa tulee antaa myös sille, että sekä tuomarinvalintalautakunta että tuomarinkoulutuslautakunta ovat järjestelyä ehdottaneet. Lautakunnilla on paras käsitys siitä, kuinka toiminta tulisi järjestää.
 
 
Helsingissä 15. päivänä kesäkuuta 2018
 
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Jarkko Ruohola
 
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
 
 
LAATI            
 
Pääsihteeri Minna Melender, Suomen Asianajajaliitto