Hovioikeus: Jos aiempi rangaistus on riittävä seuraamus ei rikosuhrimaksua tule tuomittavaksi

10. Rikosuhrimaksulain säätämiseen
johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 293/2014 vp) on todettu
maksuvelvollisuutta koskevasta lakiehdotuksen 2 §:stä, että
maksuvelvollisuus ei olisi riippuvainen siitä, mihin seuraamukseen
henkilö tosiasiallisesti tuomitaan; maksuvelvollisuuden syntyminen ei
siten edellyttäisi tuomitsemista vankeuteen vaan riittävää on, että
syyksi luetun rikoksen rangaistusasteikkoon sisältyy vankeus.
Perustelulausumilla tarkoitetaan muun muassa, että maksuvelvollisuus on
silloinkin, kun vastaaja tuomitaan sakkoon, vaikka lain mukaan syyksi
luetun teon rangaistusasteikkoon tulee sisältyä vankeus. Perusteluja ei
siis voida lukea niin, että syyksilukeminen sellaisenaan riittää, kunhan
vain teosta on säädetty vankeusuhka. Maksuvelvollisuus edellyttää aina
rangaistukseen tuomitsemista.

11. Perusteluissa on lisäksi
erikseen mainittu, että maksuvelvollisuutta ei olisi henkilöllä, joka
jätetään syyntakeettomuuden vuoksi tai seuraamusluonteisesti
rangaistukseen tuomitsematta. Tässä yhteydessä perusteluissa ei ole
lainkaan käsitelty nyt esillä olevaa tilannetta, jossa käräjäoikeus on
katsonut aikaisemman tuomion olevan riittävä rangaistus vastaajan syyksi
luetuista teoista. Tästä ei voida kuitenkaan päätellä, että perustelut
olisivat tältä osin tyhjentävät ja että tämä rikoslain 7 luvun 6 §:ää
koskeva tilanne kuuluisi maksuvelvollisuuden piiriin, kun sitä ei ole
perusteluissa mainittu poikkeuksena maksuvelvollisuudesta. Todennäköistä
on, että kyseistä soveltamistilannetta ei vain ole otettu lakia
valmisteltaessa huomioon. Hovioikeuden käsityksen mukaan mitkään
rikosuhrimaksulain tavoitteisiin tai systematiikkaan taikka muuten
johdonmukaisuuteenkaan liittyvät syyt eivät edellytä – lain sanamuodosta
poiketen – sitä, että nyt käsiteltävän tilanteen tulisi kuulua
maksuvelvollisuuden piiriin.

12. Rikosuhrimaksu on
julkisoikeudellinen maksuseuraamus, jolla on vahvasti rikosoikeudellisia
piirteitä (PeVL 61/2014). Tätä ilmentää erityisesti se, että maksu
määrätään rikosoikeudenkäynnissä, maksuvelvollisuus on sidoksissa
syyksilukevaan tuomioon ja että maksuilla kerätyt varat suunnataan
rikoksen uhrien tukipalveluihin. Rikosuhrimaksun rikosoikeudellinen
luonne huomioon ottaen asiaa on syytä tarkastella myös
rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Tämä periaate
tarkoittaa muun muassa sitä, ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä
soveltaessaan saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää lakia
analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa
lakitekstin yleistekstin mukaisesta tai juridis-teknisestä
merkityksestä. Laillisuusperiaatteen tarkoituksena on taata oikeusturvan
ja ennakoitavan laintulkinnan toteutuminen (esim. KKO:2018:36).

13.
Myös rikosoikeudellinen laillisuusperiaate huomioon ottaen
rikosuhrimaksusta annettua lakia on tässä sovellettava sen
yksiselitteisen sanamuodon mukaisesti.

14. Hovioikeus siten
käräjäoikeuden tavoin katsoo, että kun käräjäoikeus ei ole tuominnut
A:ta rangaistukseen, se ei ole sen vuoksi voinut määrätä
rikosuhrimaksua.

Vahvenettu jaosto