Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi vakuutuskorvausten ilmoittamiseksi perintöverotukseen

20.2.2018 | Lausunnot

Dnro 07/2018
 
SUOMEN ASIANAJAJALIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI VAKUUTUSKORVAUSTEN ILMOITTAMISEKSI PERINTÖVEROTUKSEEN
 
Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää pyydettynä lausuntona luonnoksesta uudeksi verohallinnon ohjeeksi: ”Vakuutuskorvausten ilmoittaminen perintöverotukseen” seuraavaa:
 
1. Yleistä 
Asianajajaliitto katsoo, että ohjeluonnoksen teksti on selkeästi kirjoitettu. Ohje käsittelee hyvinkin seikkaperäisesti perintöverotukseen ja osittain tuloverotuk¬seenkin vaikuttavia vakuutustuotteita ja -korvauksia sekä näiden merkitsemistä perukirjaan. Ohjeeseen sisältyvät kirjausesimerkit ovat lyhyet ja ytimekkäät. 
 
Ohjeesta on paljon apua ammattilaisen laatiessa perunkirjoituksia. Maallikolle ohje asettaa osittain epärealistisen korkeita vaatimuksia perukirjaan sisällytettävän tiedon osalta. 
Valtioneuvoston norminpurkutavoitteiden mukaisesti verohallinto harkinnee, voidaanko ilmoitusvelvollisten suunniteltuja tiedonantovelvollisuuksia ainakin osittain lieventää, kun verohallinto tulee vakuutusyhtiöiden ja muiden etuuksien maksajien valvontailmoitusten kautta saamaan samat tiedot tietoteknisesti paljon tehokkaammalla tavalla.
 
Tiedonantovelvollisuuden laajuudesta päätettäessä tulee myös huomioida, että perukirjaan tietojaan antavalla henkilöllä ei välttämättä aina tule olemaan niitä tietoja, jotka ohjeessa nyt edellytetään perukirjaan merkittäviksi. Tämä koskee varsinkin tapauksia, joissa korvaus ja etuus maksetaan muille kuin lähisukulaisille. 
 
2. Yksittäisiä huomioita
Edellä olevien yleisten näkökohtien lisäksi Asianajajaliitto viittaa seuraaviin ohjeen tekstiin liittyviin kommentteihin, jotka verohallinto harkinnee huomioitaviksi ohjetta muokatessaan.
 
Siltä osin kuin vakuutuskorvaukset suoritetaan muille kuin lähisukulaisille, korvaukset ovat ohjeen 1 kohdankin mukaan tuloverotuksessa pääomatuloa, mutta perintöverotuksessa verovapaita. Siten tässä perintöverotusta koskevassa ohjeessa ei tulisi edellyttää, että nämä vakuutuskorvaukset merkitään perukirjaan, ellei niillä ole vaikutusta ositukseen tai perinnönjakoon.
 
Ohjeessa todetaan kohdassa 1, että vuoden 2018 alusta voimaan tullut lakimuutos ei aiheuta muutoksia ilmoitusmenettelyyn. Vakuutuskorvausten osittaisen verovapauden poistuttua vuodenvaihteessa 2017–2018, tullevat kuitenkin pienempiä vakuutuksia koskevat volyymituotteet pitkälti poistumaan, jolloin verohallinnolle jäänee enemmän aikaa vakuutuskorvausten maksajien valvontailmoitusten perusteella (ja tarvittaessa lisätietoja pyytämällä) selvittää ja verottaa maksettuja vakuutuskorvauksia.
 
Ohjeen kohdassa 2.2 voisi erikseen mainita myös hautausavustukset, jotka yksityiset eläkekassat ja eläkesäätiöt sääntöjensä mukaisesti suorittavat vakuutettujen omaisille. Näiden käsittely verotuksessa on laajalle yleisölle vierasta. 
 
Lainaturvavakuutuksen ja kyseisen vakuutetun lainan nettoaminen perintöverotuksessa ja perukirjoissa on järkevää ja ohjeessa selkeästi esitetty kohdassa 2.4. 
 
Ohjeen viittaukset verohallinnon muihin ohjeisiin samaa aihepiiriä koskevissa asioissa ovat tarpeelliset ja helpottavat tiedonsaantia. 
 
Ohjeen monessa eri kohdassa on edellytetty, että perukirjassa ilmoitetaan myös vakuutuskorvauksen maksupäivä. Maksupäivä ei välttämättä ole kuitenkaan perukirjaan tietoja antavan tiedossa. Perintöverotuksen puolella maksupäivällä ei myöskään liene verotuksen kannalta merkitystä, kun maksu aina tapahtuu kuoleman jälkeen ja perintöverotus määräytyy kuolinhetken eikä verovuoden mukaan. Maksupäivä ilmennee myös vakuutuskorvauksen maksajan valvontailmoituksesta. 
 
Tiedonsaantivaikeudet voivat koskea myös lesken varoihin sisältyviä vakuutussopimuksia ja -järjestelyjä. Lesken vakuutussopimusten ilmoittamista ei tulisi edellyttää 5. kohdassa todetulla tavalla, paitsi silloin kun tiedolla on osituksen kannalta merkitystä.
 
Ulkomaisetkin kuoleman johdosta suoritettavat vakuutuskorvaukset tulee tietenkin merkitä perukirjaan silloin, kun korvaukset tulevat kuolinpesään tai, kun näillä muutoin on perintöverotuksessa tai osituksessa ja perinnönjaossa merkitystä. Tältäkin osin tulee huomioida, että perukirjaan tiedot antava taho ei välttämättä ole näistä korvauksista tietoinen. 
 
 
Helsingissä, 20. päivänä helmikuuta 2018
 
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
 
 
LAATI
Asianajaja Olof Rehn, Asianajotoimisto Rehn & Co Oy, Helsinki
 
 
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.