EU:n tuomioistuimen tuomio verotusta koskevassa asiassa
16.5.2017 | OikeusuutisetDirektiivi 2011/16/EU – Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla – 1 artiklan 1 kohta – 5 artikla – Kolmannelle osoitettu tietopyyntö – Kieltäytyminen vastaamasta – Seuraamus – Pyydettyjen tietojen ennalta arvioidun olennaisuuden käsite – Pyynnön vastaanottavan viranomaisen suorittama valvonta – Tuomioistuinvalvonta – Laajuus – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 51 artikla – Unionin oikeuden soveltaminen – 47 artikla – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimissa – Tuomioistuimen ja kolmannen oikeus tutustua tietopyynnön esittäneen viranomaisen pyyntöön
Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt
Cour administrative (ylin hallintotuomioistuin, Luxemburg).
Ennakkoratkaisupyyntö
koskee hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin
77/799/ETY kumoamisesta 15.2.2011 annetun neuvoston direktiivin
2011/16/EU (EUVL 2011, L 64, s. 1) 1 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan
sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja)
47 artiklan tulkintaa.
Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Berlioz Investment
Fund SA (jäljempänä Berlioz) ja directeur de l’administration des
contributions directes (Luxemburgin välittömästä verotuksesta vastaavan
viranomaisen johtaja, jäljempänä verojohtaja) ja joka koskee viimeksi
mainitun Berliozille sen seurauksena, että tämä kieltäytyi vastaamasta
Ranskan verohallinnon kanssa käydyn tietojenvaihdon yhteydessä
esitettyyn tietopyyntöön, määräämää rahamääräistä seuraamusta.
Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Euroopan
unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten,
että jäsenvaltio soveltaa kyseisessä määräyksessä tarkoitetulla tavalla
unionin oikeutta, jolloin perusoikeuskirja tulee sovellettavaksi, kun se
säätää lainsäädännössään muun muassa hallinnollisesta yhteistyöstä
verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15.2.2011
annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU säännöksiin perustuvan
veroviranomaisten tietojenvaihdon yhteydessä pyydettyjen tietojen
toimittamisesta kieltäytyvälle yksityiselle määrättävästä
rahamääräisestä seuraamuksesta.
2) Euroopan
unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että
yksityisellä, jolle määrätään rahamääräinen seuraamus hallintopäätöksen,
jolla se velvoitetaan toimittamaan tietoja direktiiviin 2011/16
perustuvan kansallisten veroviranomaisten tietojenvaihdon yhteydessä,
noudattamatta jättämisen seurauksena, on oikeus riitauttaa kyseisen
päätöksen lainmukaisuus.
3) Direktiivin
2011/16 1 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että se,
että jäsenvaltion toiselta jäsenvaltiolta pyytämät tiedot ovat ”ennalta
arvioiden olennaisia”, on edellytys, joka tietopyynnön on täytettävä,
jotta pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen
olisi velvollinen noudattamaan sitä, ja samalla edellytys kyseisen
jäsenvaltion yksityiselle osoittaman tietojenantamismääräyksen ja tälle
tietojenantamismääräyksen noudattamatta jättämisen vuoksi määrätyn
seuraamustoimenpiteen lainmukaisuudelle.
4) Direktiivin
2011/16 1 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että
tietopyynnön kyseisen direktiivin perusteella esittäneen viranomaisen
pyynnön vastaanottaneen viranomaisen suorittama tutkiminen ei rajoitu
kyseisen pyynnön muodolliseen sääntöjenmukaisuuteen vaan pyynnön
vastaanottaneen viranomaisen on voitava sen perusteella varmistua siitä,
etteivät pyydetyt tiedot ole sellaisia, jotka eivät ole ennalta
arvioiden selvästikään olennaisia, kun otetaan huomioon kyseessä olevan
verovelvollisen ja kolmannen, jolta tietoja mahdollisesti pyydetään,
henkilöllisyys sekä kyseessä olevan verotutkinnan tarpeet. Samoja
direktiivin 2011/16 säännöksiä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan
47 artiklaa on tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on
muutoksenhaussa, jonka yksityinen on saattanut vireille sellaisesta
seuraamustoimenpiteestä, jonka direktiivin 2011/16 nojalla tietopyynnön
esittäneen viranomaisen pyynnön vastaanottanut viranomainen on määrännyt
pyynnön täyttämiseksi antamansa tietojenantamismääräyksen noudattamatta
jättämisen seurauksena, määrätyn seuraamuksen muuttamisen lisäksi
toimivalta valvoa kyseisen tietojenantamismääräyksen lainmukaisuutta.
Kun kyse on mainitun tietojenantamismääräyksen lainmukaisuuden siitä
edellytyksestä, jonka mukaan pyydettyjen tietojen on oltava ennalta
arvioiden olennaisia, tuomioistuinvalvonta rajoittuu sen tutkimiseen,
etteivät tiedot ole sellaisia, jotka eivät selvästikään ole
tarkoitetulla tavalla olennaisia.
5) Euroopan
unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toista kohtaa on tulkittava
siten, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimella on
tuomioistuinvalvonnan yhteydessä oltava oikeus tutustua pyynnön
esittäneen jäsenvaltion pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle
osoittamaan tietopyyntöön. Kyseessä olevalla yksityisellä ei sen sijaan
ole oikeutta tutustua tietopyyntöön, joka on direktiivin 2011/16
16 artiklan mukaisesti salassa pidettävä asiakirja, kokonaisuudessaan.
Jotta yksityinen voisi täysimääräisesti esittää sitä, etteivät pyydetyt
tiedot ole ennalta arvioiden olennaisia, koskevan asiansa, on
lähtökohtaisesti riittävää, että yksityisellä on käytettävissään
kyseisen direktiivin 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Unionin tuomioistuimen lehdistötiedote