Euroopan komissio: EU:n oikeusalan tulostaulu 2017: Oikeuslaitokset tehostuvat, mutta haasteita on edelleen

Euroopan komissio julkaisi 10.4.17 EU:n oikeusalan tulostaulun 2017. Siinä esitetään vertaileva yleiskatsaus EU:n jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuudesta, laadusta ja riippumattomuudesta

Tulostaululla pyritään tukemaan kansallisia viranomaisia niiden
parantaessa oikeuslaitostensa tehokkuutta. Aikaisempiin tulostauluihin
verrattuna vuoden 2017 tulostaulussa
tarkastellaan oikeuslaitosten toimivuutta uusista näkökulmista. Siinä
selvitetään esimerkiksi, kuinka helppoa kuluttajien on asioida
oikeuslaitoksen kanssa ja mitä kanavia he käyttävät esittääkseen
vaatimuksia yrityksille. Ensimmäistä kertaa tulostaulussa esitetään
myös, kuinka kauan rahanpesua koskevat rikosoikeudenkäynnit kestävät
tuomioistuimissa.

Vuoden 2017 tulostaulun keskeiset havainnot ovat seuraavat:

• Oikeudenkäynnit ovat nopeampia siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.
  Tilanne on tämä myös eräissä jäsenvaltioissa, joiden oikeuslaitoksilla
  on ongelmia. Parannus näkyy selvemmin viiden vuoden jaksolla kuin
  lyhyellä aikavälillä.

• Kuluttajansuojaan liittyvän täytäntöönpanon analyysi: Jäsenvaltiot
  ovat vastuussa EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta.
  Tulostaulusta käy ilmi, että hallinnollisten menettelyjen ja
  tuomioistuinten toteuttaman laillisuusvalvonnan kesto vaihtelee tällä
  alalla merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen. Tulostaulu osoittaa myös,
  että kuluttajaviranomaiset ratkaisevat monet kuluttaja-asiat suoraan,
  jolloin näitä riitoja ei tarvitse saattaa tuomioistuinten
  käsiteltäväksi.

• Rahanpesun torjuntaa koskeva analyysi: Jäsenvaltiot
  ovat neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin vaatimusten mukaisesti
  toimittaneet nyt ensimmäistä kertaa tätä osa-aluetta koskevia tietoja.
  Tiedot osoittavat, että rahanpesurikoksia koskevien oikeudenkäyntien
  kesto vaihtelee suuresti – alle puolesta vuodesta lähes kolmeen vuoteen.

• Vähävaraisemmilla kansalaisilla on pienemmät mahdollisuudet asioida tuomioistuimissa.
  Tulostaulu osoittaa, että eräissä jäsenvaltioissa kansalaiset, jotka
  tulojensa perusteella ovat köyhyysrajan alapuolella, eivät saa
  tietynlaisissa riita-asioissa lainkaan oikeusapua.

• Tieto- ja viestintäteknisiä välineitä käytetään edelleen vähän eräissä jäsenvaltioissa.
  Tuomioistuimet ja asianajajat käyttävät näitä välineitä runsaasti
  keskinäisessä viestinnässään puolessa jäsenvaltioista. Niiden käyttö
  sähköiseen allekirjoitukseen on kuitenkin hyvin vähäistä yli puolessa
  jäsenvaltioista. Uudet tiedot siitä, kuinka asianajajat hyödyntävät
  tieto- ja viestintätekniikkaa viestiessään tuomioistuinten kanssa,
  osoittavat selvästi, kuinka tärkeää sähköinen viestintä on hyvin
  toimivan tuomioistuinlaitoksen kannalta.

• Suuri yleisö pitää tuomioistuimia riippumattomina joko useammin tai yhtä usein kuin aiemmin. Tämä on tilanne kahdessa jäsenvaltiossa kolmesta, kun vertailukohtana on vuosi 2016.
  Yritysten käsitykset ovat kehittyneet samaan suuntaan vuodesta 2010
  lähtien. Tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus katsottiin
  puutteelliseksi useimmiten siitä syystä, että hallitus ja poliitikot
  sekaantuvat oikeuslaitoksen toimintaan tai painostavat tuomioistuimia.
  Vuoden 2017 tulostaulussa annetaan myös tietoja suojatoimista, joita eri
  jäsenvaltioissa on toteutettu tuomareiden oikeudellisen
  riippumattomuuden takaamiseksi. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää
  oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on EU:lle.

• Laatustandardit: Useimmissa jäsenvaltioissa
  sovelletaan standardeja, joissa asetetaan määräaikoja tai aikatauluja
  oikeudenkäyntien pitkittymisen estämiseksi. Joissakin jäsenvaltioissa,
  joissa oikeuslaitokset ovat vähemmän tehokkaita, tällaisia standardeja
  ei kuitenkaan ole.

Lisätietoa