Ulosottovelallisten määrä kasvoi edelleen

Ulosotossa oli vuonna 2016 yli 550 000 eri velallista. Näistä luonnollisia henkilöitä oli noin 496 000 ja oikeushenkilöitä hieman alle 54 000.

Luonnollisten
henkilöiden lukumäärä ulosotossa kasvoi edellisvuodesta noin kaksi
prosenttia, oikeushenkilöiden määrä puolestaan väheni kahdella
prosentilla.

Velallisten kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2015 yhteensä 1,8
prosenttia. Uusia velallisia, joilla ei ole ollut asioita ulosotossa
edeltävän vuoden aikana, oli viime vuonna noin 171 000. Uusien
velallisten määrä kasvoi edellisvuodesta 4,7 prosenttia.

“Pitkään heikkona jatkuneessa taloustilanteessa alkoi näkyä vuoden
2016 loppupuolella varovaista käännettä parempaan. Lähivuosina kasvu ei
ole ennusteiden mukaan pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, kun
yritysten investointien ja viennin odotetaan elpyvän.
Pitkäaikaistyöttömiä on kuitenkin edelleen paljon ja maksuvaikeudet ovat
lisääntyneet. Vie aikaa ennen kuin talouden kohentuminen näkyy
velallismäärän vähenemisenä”, arvioi valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Velallisista noin 40 prosentilla on velkaa ulosotossa korkeintaan
tuhat euroa. Noin 65 prosenttia velallisten vireilläoloista ulosotossa
vuoden 2016 aikana kesti korkeintaan kolme kuukautta.

Alle 10 000 euron velka on noin 75 prosentilla velallisista. Suuria,
yli 50 000 euron velkoja, on ulosotossa hieman alle kuudella prosentilla
velallisista. Oikeushenkilövelallisilla velkajakauma painottuu jonkin
verran luonnollisia henkilöitä enemmän suurempiin velkoihin.

Asiamäärissä kasvua, perintätulos laski hieman

Ulosottovirastoihin tuli viime vuonna vireille noin 2,7 miljoonaa
asiaa. Kasvua edellisvuoteen oli hieman yli neljä prosenttia.
Maksamattomia veroja sekä muita julkisoikeudellisia ja
yksityisoikeudellisia saatavia, kuten pankkilainoja, luottoja ja maksuja
erilaisista työsuorituksista ja palveluista, saapui edellisvuotta
enemmän. Vireille tulevien asioiden määrään vaikuttaa taloustilanteen
lisäksi erityisesti suurten velkojien, kuten Verohallinnon,
perimistoimistojen sekä pankkien toimet ja perinnän rytmitys.

Ulosottoon saapui vuonna 2016 rahasaatavia perittäväksi lähes 2,8
miljardin euron arvosta. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin kaksi
prosenttia.

Ulosoton perintätulos oli vuonna 2016 edelleen korkealla tasolla,
1,071 miljardia euroa. Vuoteen 2015 verrattuna perintätulos laski 1,8
prosenttia. Valtiolle tästä summasta kertyi yli 400 miljoonaa euroa ja
loput tilitettiin muille velkojille. Lisäksi ulosottolaitoksen
käyttömaksuina perittiin valtiolle asianosaisilta noin 78,8 miljoonaa
euroa.

Ulosmittausten määrät kasvoivat, myynnit kokonaisuutena edellisvuoden tasolla

Erilaisia ulosmittauksia toimitettiin yli 860 000 kappaletta, kun niitä vuotta aikaisemmin oli noin
690
000. Ulosmittausten lukumäärän kasvuun on vaikuttanut mm. ulosoton
tietojärjestelmän tekninen kehitys. Suurin osa ulosmittauksista, noin
606 000 kappaletta, kohdistui palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon.

Asunto-osakkeita myytiin vuonna 2016 yhteensä 609 kappaletta (549 kpl
vuonna 2015) ja kiinteistöjä 1439 kpl (1365). Muun irtaimen omaisuuden
realisointeja oli 966 kappaletta (1104). Näiden lisäksi ulosoton
vaativampien velallistapausten käsittelyyn keskittyvässä
erikoisperinnässä myyntejä toteutui yhteensä 194 (203) kappaletta.
Toteutuneiden myyntien kokonaismäärä pysyi vuoden 2015 tasolla.
Huutokaupoista kertyi yhteensä noin 72 miljoonaa euroa.

“Velan maksaminen pyritään ensisijaisesti toteuttamaan muilla keinoin
kuin omaisuutta myymällä. Valtaosa perintätuloksesta kertyy
toistuvaistulon kuten palkan ulosmittauksesta, maksusuunnitelmista tai
maksukehotuksen avulla. Toteutuneet realisoinnit kohdistuvat pieneen
osaan, hieman yli puoleen prosenttiin velallisista”, Juhani Toukola
kertoo.

Ulosottoon saapui viime vuonna noin 6600 häätöhakemusta. Näistä
hakija peruutti noin 2 800 hakemusta. Häätöjä toimeenpantiin 1809
kappaletta. Häätöhakemusten määrä laski, mutta toimeenpantujen häätöjen
määrä kasvoi hieman vuodesta 2015.

Ulosottovelallisten määrä kasvoi edelleen