Ennakkopäätös huumausainerikoksen näytön arvioinnista

16.3.2017 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KKO:2017:12

Todistelu – Näytön arviointi
Huumausainerikos – Törkeä huumausainerikos

Kysymys näytön arvioinnista törkeässä huumausainerikoksessa.

Näytön harkinnan lähtökohdista

7.
Näyttö vastaajan syyllistymisestä huumausainerikokseen koostuu usein,
kuten tässäkin tapauksessa, monista riidattomista tai asiassa esitetyn
näytön perusteella selvitetyiksi katsotuista seikoista, jotka ainoastaan
niistä tehtävien johtopäätösten kautta välillisesti todistavat
syytteessä kuvatusta teosta. Tällaiseen niin sanottuun aihetodisteluun
perustuvassa todistusharkinnassa todisteiden kokonaisharkinnalla on
yleensä keskeinen merkitys. Kokonaisharkinnan keskeisestä merkityksestä
huolimatta tuomioistuin on velvollinen arvioimaan asiassa esiin
tulleiden seikkojen merkityksen myös erikseen siten kuin
oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentissa edellytetään.
Aihetodisteluun ja todisteiden kokonaisharkintaan perustuvassa
harkinnassa on myös yleensä tärkeää arvioida asian käsittelyssä esiin
tulleiden seikkojen perusteella, onko jokin syytteessä väitetylle
teonkuvaukselle vaihtoehtoinen tapahtumienkulku mahdollinen ja siinä
määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä
varmuudella sulkea pois. Siten yleisten kokemussääntöjen soveltaminen ja
vaihtoehtoisten tapahtumankulkujen tai selitysten tarkastelu kuuluvat
näytön harkintaan. Selvää on, ettei näyttökynnys huumausainerikoksissa
saa olla alempi kuin muissa rikoksissa, vaikka välittömän ja
yksiselitteisen näytön hankkiminen on niissä usein vaikeaa.

8.
Rikosasioissa sovellettavasta syyttömyysolettamasta seuraa, että
todistustaakka syyksi lukevan tuomion perustavista seikoista on
syyttäjällä ja ettei vastaajalle voida asettaa velvollisuutta todistaa
syyttömyyttään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut muun muassa
ratkaisussaan Telfner v. Itävalta 20.3.2001 ja Krumpholz v. Itävalta
18.3.2010, että kansalliset tuomioistuimet olivat syyttömyysolettaman
vastaisesti kääntäneet todistustaakan syyttäjältä syytetylle vaatiessaan
syytetyltä selitystä, vaikka tätä vastaan ei ollut esitetty vakuuttavaa
näyttöä.

9. Vastaajan vaikeneminen oikeudenkäynnissä voidaan
ottaa huomioon syyttäjän esittämän näytön vakuuttavuutta harkittaessa
vain sillä edellytyksellä, että asiassa esitetyt todisteet ja asian
käsittelyssä esiin tulleet seikat selvästi edellyttävät vastaajalta
selitystä (ks. esim. HE 46/2014 vp s. 48 ja 53 ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston ratkaisu John Murray v.
Yhdistynyt kuningaskunta 8.2.1996 kohta 54).

10.
Ennakkoratkaisussa KKO 2012:27 (kohta 13) on katsottu, että syyttäjän
todistustaakasta huolimatta voi kuitenkin syntyä tilanteita, jolloin
rikosasian vastaajalta voidaan edellyttää, että hän puolestaan selvittää
niitä seikkoja, joihin hän on puolustuksekseen vedonnut. Syytteen
tueksi esitetty näyttö vaikuttaa osaltaan siihen, millaista selvitystä
vastaajalta voidaan edellyttää kiistämisperusteistaan.

11.
Edellisissä kohdissa lausuttu huomioon ottaen lähtökohtana voidaan pitää
sitä, että rikosasian kantaja on esittänyt riittävän vahvan näytön
syytteen tueksi ennen kuin syytteelle vaihtoehtoista tapahtumainkulkua
koskevan vastaajan kertomuksen epäuskottavuudelle voidaan antaa
merkitystä syytteen tueksi esitetyn näytön todistusvoimaa harkittaessa.
Vastaajan sanotunlaisen kertomuksen epäuskottavuus ei myöskään itsessään
lisää syytteen tueksi esitettyjen todisteiden ja asian käsittelyssä
esiin tulleiden syytettä tukevien seikkojen todistusvoimaa. Eri asia on,
että vastaajan kertomuksesta voi ilmetä seikkoja, jotka varsinkin
yhdessä muiden asiassa esiin tulleiden seikkojen kanssa voivat tukea
syytettä ja osoittaa sen näytetyksi.

12. Korkein oikeus toteaa
vielä, että rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei
yleensä ole merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt
syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin jos vastaajan syyksi
aikaisemmin luetuilla rikoksilla ja hänen tekemäkseen väitetyllä
rikoksella on esimerkiksi samanlainen tekotapa ja muita yhdistäviä
piirteitä, aikaisemmalla tuomiolla voi olla vaikutusta myöhemmän
rikoksen näytön arvioinnissa. Vastaavasti syytettäessä vastaajaa useasta
samankaltaisesta rikoksesta asiassa esiin tulleet sanotunlaiset
yhteiset piirteet voivat vahvistaa muun syytettä tukevan näytön
todistusvoimaa.

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments