Työryhmä ehdottaa muutosta perustuslain luottamuksellisen viestin suojaa koskevaan säännökseen

Työryhmän työ on osa meneillään olevaa ja hallitusohjelmaan pohjaavaa tiedustelulainsäädännön valmistelua.

Oikeusministeriön
asettama asiantuntijatyöryhmä on valmistellut ehdotuksen perustuslain
tarkistamiseksi siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää
tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen
turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista
luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Sisäministeriön ja
puolustusministeriön asettamien työryhmien valmisteltavana on siviili-
ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö.

Perustuslain muuttamisen
osalta asia etenee nyt lausuntokierrokselle ja hankkeelle asetetun
parlamentaarisen seurantaryhmän valmisteluun.

Uusi rajoitusperuste mahdollistaisi tiedon hankkimisen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi

Kirjeen,
puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on perustuslain
mukaan loukkaamaton. Perustuslain nykyisen sanamuodon mukaan lailla
voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin
salaisuuteen vain yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka
kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja
turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

Sanamuodon
ja sen nykyisen tulkintakäytännön mukaan lailla ei voida säätää viestin
suojan rajoittamisesta muissa tarkoituksissa, kuten esimerkiksi
kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja siihen kohdistuviin uhkiin
varautumiseksi. Tämän mahdollistamiseksi työryhmä ehdottaa
perustuslakiin lisättäväksi uusia hyväksyttäviä perusteita rajoittaa
luottamuksellisen viestin salaisuutta.

Työryhmän mukaan viestin
suojaa voitaisiin rajoittaa myös, jos se olisi välttämätöntä “tiedon
hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta
toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta”.

Sotilaallisella
toiminnalla säännöksessä tarkoitettaisiin sekä valtiollista että
ei-valtiollista toimintaa. Tiedon hankkiminen sotilaallisesta
toiminnasta sisältäisi Suomeen kohdistuvien ulkoisten sotilaallisten
uhkien kartoittamisen. Kyse olisi esimerkiksi turvallisuusympäristön
kehityksen seuraamisesta tilannekuvan muodostamiseksi.

Kansallista
turvallisuutta vakavasti uhkaavalla toiminnalla säännöksessä
tarkoitettaisiin valtiojärjestystä tai yhteiskunnan perustoimintoja
uhkaavaa toimintaa, kuten terrorismiin liittyvää toimintaa tai
väkivaltaista radikalisoitumista taikka ulkomaisten tiedustelupalvelujen
toimintaa.

Säännöksessä olisi kyse kansallista turvallisuutta
uhkaavasta sellaisesta toiminnasta, johon ei vielä ole mahdollista
kohdistaa konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä, tai jota ei ole
säädetty rangaistavaksi.

Tiedonhankinta kuuluisi kansallisesta
turvallisuudesta vastaaville viranomaisille. Tiedustelutietoa
hankittaisiin maan ylimmän johdon käyttöön sekä kansallisten
turvallisuusviranomaisten toimintaan.

Yleinen tietoliikenteen seuranta ei mahdollista

Säännökseen
sisältyvästä välttämättömyysvaatimuksesta johtuu, että
luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttumisen tulee olla
mahdollisimman kohdennettua ja rajattua. Työryhmä painottaa, että myös
nykyiseen tulkintakäytäntöön sisältyvät perusoikeuksien yleiset
rajoitusedellytykset tulevat edelleen sellaisinaan sovellettaviksi.

Uusi
sääntely ei siten mahdollistaisi yleisestä, kaikenkattavasta
tietoliikenteen seurannasta säätämistä. Tavallisen lain tasoisessa
sääntelyssä on säädettävä tiedonhankintatoimivaltuuksien yksilöimisestä
sekä noudatettava perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä,
ihmisoikeusvelvoitteita ja EU-oikeutta.

Valvonnan oltava tehokasta ja riippumatonta

Perusoikeuksien
rajoittamiseen liittyvästä oikeusturvavaatimuksesta seuraa, että
tavallisen lain tasoisessa sääntelyssä on huolehdittava riittävistä
oikeusturva- ja valvontajärjestelyistä.

Työryhmä huomauttaa, että
vaatimukset valvonnan tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta korostuvat
erityisesti verrattuna nykyisen sääntelyn mahdollistamaan
luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamiseen. Myös
ihmisoikeusvelvoitteet ja Euroopan unionin oikeus edellyttävät tehokasta
ja riippumatonta valvontaa.

Mietintöön sisältyy selvitykset luottamuksellisen viestin suojasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä ja EU-oikeudessa.