KHO hyväksyi taas anonyymin asiantuntijalausunnon, mutta katsoi, ettei humanitaarista suojelua oltu myönnetty valheellisilla perusteilla
17.8.2016 | OikeusuutisetKHO:2016:116
Ulkomaalaisasia – Humanitaarisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa – Oleskeluluvan peruuttaminen – Karkottaminen – Epäselvä kotipaikka – Selvitysvelvollisuus – Kielianalyysi – Asiantuntijalausunto – Paikallistuntemusta koskevat tiedot – Somalia – Somalimaa – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle – Humanitaarista suojelua koskevan sääntelyn kumoaminen – Asian vireilläolo tuomioistuimessa
Maahanmuuttovirasto oli päättänyt peruuttaa
valittajalle humanitaarisen suojelun perusteella
myönnetyn määräaikaisen oleskeluluvan.
Maahanmuuttovirasto oli oleskeluluvan peruuttamista
koskevassa päätöksessään katsonut, että valittaja oli
kotoisin Pohjois-Somaliasta eikä Etelä-Somalian Afgooyesta,
jonka valittaja oli ilmoittanut kotipaikakseen ja jonka
turvallisuustilanteen vuoksi valittajan oleskelulupa oli
myönnetty. Maahanmuuttoviraston päätöksessä todettu
johtopäätös valittajan kotipaikasta oli perustanut
valittajalle oleskeluluvan myöntämisen jälkeen tehtyyn
kielianalyysiin sekä siihen, että viraston mukaan
valittajan kotiseudustaan kertoma oli jäänyt yleiselle ja
ylimalkaiselle tasolle eikä valittaja ollut esittänyt
todisteita henkilöllisyydestään tai kotipaikastaan.
Hallinto-oikeus oli hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöstä
koskevan valituksen.
Asiassa oli ratkaistavana,
oliko valittajalle humanitaarisen suojelun perusteella
myönnetty määräaikainen oleskelulupa voitu peruuttaa
Maahanmuuttoviraston päätöksessä todetun selvityksen
perusteella. Tässä arvioinnissa oli otettava huomioon, että
kysymys oli valittajalle myönnetyn oleskeluluvan
peruuttamisesta Maahanmuuttoviraston katsottua
aikaisemmilla päätöksillään valittajan täyttäneen
humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan
myöntämisen edellytykset. Tämä seikka korosti
Maahanmuuttoviraston selvitysvelvollisuutta sen
osoittamisessa, että oleskelulupa oli myönnetty
virheellisten tietojen perusteella.
Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että asiassa esitetty
kielianalyysilausunto oli asiantuntijalausunto sekä
kielen testauksen että paikallistuntemuksen arvioinnin
osalta. Kielianalyysilausunnon käyttämiselle
selvityksenä asiaa ratkaistaessa ei muodostanut estettä se,
että kielianalyysin suorittaneen analyytikon
henkilöllisyyttä ei ollut lausunnossa ilmoitettu.
Valituksessa esiin tuotujen kielianalyytikon
luotettavuutta ja pätevyyttä koskevien väitteiden ei
katsottu olevan luonteeltaan sellaisia, että ne olisivat
antaneet yksinään aiheen epäillä kielianalyysilausunnon
oikeellisuutta. Valittajan omasta kertomuksesta poikkeavaa
käsitystä hänen kotipaikastaan ei voitu kuitenkaan
perustaa yksinomaan kielianalyysin tulokseen, vaan asiaa oli
arvioitava ottaen huomioon muukin käytettävissä oleva
selvitys.
Asiassa esitetystä selvityksestä
kielianalyysilausunnon tulos kielen testauksen osalta
viittasi siihen, ettei valittajan ilmoitus kotipaikastaan
ollut paikkansapitävä. Kielianalyysilausunnon
paikallistuntemusta koskevan arvioinnin mukaan valittajan
tiedot ilmoittamastaan kotipaikasta olivat ylimalkaiset,
mutta tämän arvioinnin merkitys selvityksenä oli vähäinen,
koska lausunnon perusteella ei voitu päätellä eikä tarkistaa
valittajan kielianalyysissa kertomien tietojen laajuutta
ja oikeellisuutta. Valittajan poliisin ensimmäisessä
kuulustelussa ja Maahanmuuttoviraston puhuttelussa
kotipaikastaan kertomat tiedot olivat olleet vähäisiä, mutta
riittäneet vakuuttamaan Maahanmuuttoviraston siitä, että
valittajan kotipaikka oli hänen ilmoittamansa Afgooyen
kaupunki. Valittaja oli asian myöhemmissä vaiheissa kertonut
varsin yksityiskohtaisesti ja laajasti tietoja
kotipaikakseen ilmoittamasta kaupungista. Valittajan
kertomuksessa kotimaan tapahtumista ja olosuhteista ei
ollut ristiriitaisuuksia, ja valittajan perheenjäsenikseen
ilmoittamat henkilöt olivat kertoneet tapahtumista ja
olosuhteista pääosin samalla tavoin kuin valittaja.
Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että asiassa saatavilla oleva muu
selvitys tuki sitä, että valittajan kotipaikkana voitiin
pitää Afgooyen kaupunkia. Näin ollen Maahanmuuttovirasto ei
ollut voinut kaiken käytettävissään olleen selvityksen
perusteella katsoa, että oleskeluluvan myöntämisen
perusteena ollut tieto valittajan kotipaikasta oli ollut
virheellinen sen perusteella, mitä
kielianalyysilausunnossa oli esitetty arviona valittajan
todennäköisestä kotiseudusta. Korkein hallinto-oikeus
kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset
ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen
käsiteltäväksi.
Oleskeluluvan myöntämistä
harkittaessa tuli ottaa huomioon, että tuomioistuimessa
vireillä olevissa asioissa tulee arvioitavaksi, onko
kielteisen oleskeluluvan saanut henkilö täyttänyt
oleskeluluvan saamisen edellytykset Maahanmuuttoviraston
päätöksen tekemisen ajankohtana, jolloin oleskeluluvan
saaminen tätä koskevien edellytysten täyttyessä oli ollut
ulkomaalaislain 88 a §:ssä (323/2009) tarkoitetun
humanitaarisen suojelun perusteella mahdollista. Lisäksi
tuli huomioon ottaa erityisesti se, että korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksestä johtui, että valittajalla oli
katsottava olleen Maahanmuuttoviraston valittajalle
ensimmäisestä humanitaarisen suojelun perusteella
myöntämästä oleskeluluvasta 15.10.2009 lähtien katkeamatta
oikeus oleskella Suomessa.