Ns. sakkomenettely ja rikosuhrimaksu otetaan käyttöön
7.7.2016 | OikeusuutisetTuomioistuimen ulkopuolella tapahtuva rikosasioiden käsittely uudistuu. Rikosuhrimaksun maksamiseen on velvollinen täysi-ikäisenä rikoksen tehnyt, joka tuomitaan rikoksesta, josta voidaan tuomita vankeutta.
Menettelyt selkeytyvät ja syyttäjien
työ kevenee, kun ratkaisuvalta eräissä tavallisimmissa
rikkomuksissa siirtyy jatkossa poliisille. Rikoksesta
epäillyn oikeusturva paranee, sillä menettelyn käyttö
edellyttää hänen suostumustaan.
Uudistukseen liittyvä lainsäädäntö on hyväksytty ja
vahvistettu jo vuonna 2010, mutta sen toteuttamista lykättiin
tuolloin odottamaan poliisin asianhallintajärjestelmän
uudistamista.
Hallitus antoi tänään 7. heinäkuuta
eduskunnalle esityksen tämän uuden summaarisen
rikosprosessin eli niin sanotun sakkomenettelyn käyttöön
ottamisesta. Tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan
tämän vuoden joulukuun alusta.
Jatkossa poliisi-,
tulli- tai rajavartiomies voi tuomita liikenteeseen
liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20
päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. Samalla voidaan
määrätä enimmillään 1 000 euron arvoinen
menettämisseuraamus. Muissa tapauksissa rangaistus menee
edelleen syyttäjän vahvistettavaksi.
Nykyisin yli
kolme neljäsosaa kaikista rikosasioista käsitellään
tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä.
Rangaistusmääräyksellä voidaan määrätä sakko
rikkomuksesta, josta enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta
vankeutta. Rikesakko voidaan määrätä seuraamukseksi vain,
jos laissa nimenomaisesti näin säädetään.
Tuomioistuimen
ulkopuolisen menettelyn käyttöön vaaditaan rikkomuksesta
epäillyn suostumus. Nykyisin asian saaminen
perusteellisempaan käsittelyyn edellyttää aktiivisuutta,
joko rangaistusvaatimuksen vastustamista tai
rikesakkomääräyksen viemistä käräjäoikeuden
käsiteltäväksi.
Uudistus ei kuitenkaan koske
automaattista liikennevalvontaa. Näissä tapauksissa
rikesakko tulee siis edelleen maksettavaksi, jollei henkilö
vastusta sen määräämistä.
Rikesakko tulee ainoaksi
rangaistukseksi niistä rikkomuksista, joista se nyt on
vaihtoehtoinen rangaistus sakon kanssa. Uudistus edistää
rikokseen syyllistyneiden yhdenvertaista kohtelua ja
selkeyttää rangaistusjärjestelmää. Jatkossa kaikkiin
tuomioistuimen ulkopuolella määrättyihin sakkoihin saa myös
hakea muutosta.
Soveltamisalaa aiotaan laajentaa
Oikeusministeriö
on vastikään asettanut työryhmän selvittämään tulevan
sakkomenettelyn soveltamisalan laajentamista. Taustalla
on nykyisen hallituksen linjaus, jonka mukaan summaariseen
menettelyyn siirretään rikosasiat, joista voi seurata sakkoa
tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Sakkomenettelyssä ei
kuitenkaan jatkossakaan voitaisi määrätä sakkoa ankarampaa
rangaistusseuraamusta.
Rikosuhrimaksu käyttöön samanaikaisesti
Samanaikaisesti
sakkomenettelyuudistuksen kanssa on tulossa voimaan myös
rikosuhrimaksua koskeva uudistus. Rikosuhrimaksua
koskeva laki on hyväksytty ja vahvistettu vuonna 2015.
Rikosuhrimaksun
maksamiseen on velvollinen täysi-ikäisenä rikoksen tehnyt
henkilö, joka tuomitaan rikoksesta, josta säädetty ankarin
rangaistus on vankeutta. Maksun suuruus on 40 euroa, jos
säädetty maksimirangaistus on enintään kuusi kuukautta
vankeutta, ja 80 euroa, jos säädetty maksimirangaistus on yli
kuusi kuukautta vankeutta. Oikeushenkilölle eli yritykselle
tai yhteisölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa.
Rikoksentekijöiltä
perittävän maksun tarkoituksena on vahvistaa rikoksen
uhrien tukipalveluihin kanavoitavaa valtion rahoitusta.