Lausunto arviomuistiosta tuomioiden perusteluille asetettujen vaatimusten keventämisestä yksinkertaisissa rikosasioissa

Dnro 15/2016

Lausuntopyyntönne: OM 3/41/2015, 7.3.2016
ARVIOMUISTIO TUOMIOIDEN PERUSTELUILLE ASETETTUJEN VAATIMUSTEN KEVENTÄMISESTÄ YKSINKERTAISISSA RIKOSASIOISSA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Ehdotus perustuu oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013–2025, ja sillä tavoitellaan kustannussäästöjä sekä tuomioistuinten työn tuottavuuden parantamista.
Oikeusministeriö on esittänyt asiasta edellisen säännösmuutosehdotuksen muistiossa helmikuussa 2014, mutta sen mukainen malli ei edennyt jatkovalmisteluun asiasta saadun lausuntopalautteen vuoksi. Myös Asianajajaliitto antoi muistiosta lausunnon (25.4.2014, Dnro 06b/2014). Käsillä oleva uusi ehdotus perustuu erilaiseen malliin kuin aiemmin.

Arviomuistiossa esitetään, että ROL 11 luvun 6 §:ään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan tuomion perustelut saadaan laatia pääpiirteittäin, jos ne on julistettaessa ilmoitettu pääpiirteittäin siten kuin 7 §:n 1 momentissa säädetään, eikä tuomioon ole sille asetetussa määräajassa ilmoitettu tyytymättömyyttä.

Uusi säännös soveltuisi sellaisiin asioihin, joissa tuomio julistetaan pääkäsittelyn jälkeen asianosaisten läsnä ollessa ja asianosaisten annettua ROL 11 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesti suostumuksensa siihen, että tuomion perustelut saadaan tuomiota julistettaessa ilmoittaa ainoastaan pääpiirteittäin. Ehdotettu muutos ei soveltuisi poissaolotuomioihin tai kansliatuomioihin, eikä se tulisi sovellettavaksi, jos tuomioon on ilmoitettu tyytymättömyyttä.

Muistioon sisältyy karkea arvio, jonka perusteella ehdotuksen toteutuminen johtaisi noin 1–1,5 tuomarihenkilötyövuoden säästöön. Tämä perustuu kuitenkin olettamiin, joihin liittyy tilastoinnin puutteista johtuvia epävarmuustekijöitä. Selvää kuitenkin on, että uudistuksella ei ole saavutettavissa kovin merkittäviä säästöjä. Yksinkertaisten rikosasioiden perustelut eivät nytkään vie paljon aikaa.

Oikeus saada perusteltu päätös on perusoikeus, joka kuuluu oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada perusteltu päätös turvataan lailla. On tärkeää pohtia, merkitseekö ehdotuksen toteutuminen tämän oikeuden rajoittamista.

Asianajajaliitto katsoo, että ehdotetun lainmuutoksen merkitystä oikeusturvan kannalta tulisi arvioida myös ylimääräisen muutoksenhaun suhteen. Ylimääräinen muutoksenhaku on tärkeä osa oikeusturvajärjestelmäämme lainkäytön yhteydessä tapahtuvien vakavimpien virheiden korjaamiseksi.

Avustajan merkitys

Suomessa huomattava osa rikostuomioista annetaan oikeudenkäynnissä, jossa syytetyllä ei ole ollut avustajaa. Tällaisissa tilanteissa voidaan tuomita myös verrattain pitkiä vankeusrangaistuksia. Tämä koskee myös sellaisia asioita, joissa syytetyllä olisi ollut oikeus puolustajaan, mutta oikeutta ei ole käytetty. On mahdollista, että syytetty ei ole tiennyt oikeudestaan saada puolustaja valtion varoista, tai ymmärtänyt sen merkitystä. Ei ole tavatonta, että rangaistukseen tuomittu henkilö jälkeenpäin katuu sitä, ettei hankkinut asianajajaa.

Riski siitä, että tuomittu menettää mahdollisuuden käyttää valitusoikeuttaan, on korkea, jos hänellä ei ole ollut avustajaa alioikeudessa. Jos hän haluaa valittaa tuomiosta, hän tarvitsee avustajan, mutta avustajaa voi olla vaikea saada ennen kuin määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle päättyy. Tuomitulla voi valitusmahdollisuuden menetettyään olla kuitenkin perusteltu tarve ylimääräiseen muutoksenhakuun. Mahdollisuus menestyä ylimääräisessä muutoksenhaussa voi estyä sen vuoksi, että tuomion perustelut on laadittu vain pääpiirteittäin, eikä avustajaa ole aiemmin ollut. Ylimääräinen muutoksenhaku voi palvella myös yleistä intressiä.

Edellä kuvatunlaisten tilanteiden välttämiseksi olisi tärkeää, että perustelut kirjoitetaan aina normaaliin tapaan sellaisissa asioissa, joissa rangaistukseen tuomitulla syytetyllä ei ole ollut oikeudenkäynnissä avustajaa. Tämän asian merkitys korostuu, jos tuomittu rangaistus merkitsee vapaudenmenetystä tai aiheuttaa rikosrekisterimerkinnän, tai jos tuomittu on esimerkiksi alaikäinen.

Myös oikeudenkäytön transparenssia tulisi suojata. Tuomioistuinten toimintaan liittyy julkinen intressi, jonka vuoksi olisi tärkeää pysyä siinä alkuperäisessä ajatuksessa, että tuomion perustelut tulee laatia myös silloin, kun asianosainen tai joku muu niin pyytää. Näin, vaikka asianosaiset olisivat pääkäsittelyssä suostuneet siihen, että perustelut ilmoitetaan tuomiota julistettaessa vain pääpiirteittäin.

Helsingissä 15. päivänä huhtikuuta 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI Asianajaja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Satu Wartiovaara, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.