EU:n tuomioistuin lausuu kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden liikkumisvapauden ja heidän kotoututumistaan edistävien toimenpiteiden suhteesta

Asuinpaikkaa koskeva määräys voidaan asettaa toissijaista suojelua saaville
henkilöille, jos heillä on enemmän kotoutumiseen liittyviä vaikeuksia kuin muilla henkilöillä, jotka eivät ole unionin kansalaisia ja jotka oleskelevat laillisesti tämän suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa

Ennakkoratkaisupyynnön oli tehnyt Bundesverwaltungsgericht
(liittovaltion hallintotuomioistuin, Saksa) 

Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:

1)      Vaatimuksista
kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden
määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi,
pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua,
yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU
33 artiklaa on tulkittava siten, että pääasioissa kyseessä olevan
kaltainen toissijaisen suojeluaseman saaneelle henkilölle asetettu
asuinpaikkamääräys merkitsee tässä artiklassa taatun liikkumisvapauden
rajoitusta myös silloin, kun tällä toimenpiteellä ei kielletä tämän
aseman saanutta liikkumasta vapaasti suojelun myöntäneen jäsenvaltion
alueella ja oleskelemasta tilapäisesti tällä alueella
asuinpaikkamääräyksessä nimetyn paikan ulkopuolella.

2)      Direktiivin
2011/95 29 ja 33 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä
sille, että asetetaan pääasioissa kyseessä olevan kaltainen
asuinpaikkamääräys tiettyjä erityisiä sosiaalietuuksia saavalle
toissijaisen suojeluaseman saaneelle henkilölle siinä tarkoituksessa,
että varmistettaisiin näiden etuuksien maksamisesta aiheutuvien
kustannusten asianmukainen jako eri toimivaltaisten laitosten kesken,
kun sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä tällaisen
toimenpiteen kohdistamisesta mainittuja etuuksia saaviin pakolaisiin,
muista kuin humanitaarisista, poliittisista tai
kansainvälisoikeudellisista syistä asianomaisessa jäsenvaltiossa
laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin eikä tämän
jäsenvaltion kansalaisiin.

3)      Direktiivin
2011/95 33 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille,
että asetetaan pääasioissa kyseessä olevan kaltainen asuinpaikkamääräys
tiettyjä erityisiä sosiaalietuuksia saavalle toissijaisen suojeluaseman
saaneelle henkilölle siinä tarkoituksessa, että edistettäisiin
kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista tämän suojelun myöntäneeseen
jäsenvaltioon, kun sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ei
säädetä tällaisen toimenpiteen kohdistamisesta muista kuin
humanitaarisista, poliittisista tai kansainvälisoikeudellisista syistä
tässä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden
kansalaisiin, jos toissijaisen suojeluaseman saaneet eivät ole
tilanteessa, joka on objektiivisesti rinnastettavissa – tähän
tavoitteeseen nähden – muista kuin humanitaarisista, poliittisista tai
kansainvälisoikeudellisista syistä asianomaisen jäsenvaltion alueella
laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tilanteeseen,
mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.

Linkki yhdistettyihin asioihin C-443/14, C-444/14

Unionin tuomioistuimen lehdistötiedote