Poliisihallitus: Turvapaikanhakijoiden saapuminen näkyy jokaisen poliisilaitoksen arjessa

7.12.2015 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Marraskuun aikana poliisille on tullut noin 100 000 tehtävää, joista noin 800 liittyi tavalla tai toisella turvapaikanhakijoihin. Vaikka turvapaikanhakijamäärän kasvuun kytkeytyvien tehtävien määrä ei ole suuri, tehtävät sitovat poliisin partioita vastaanottokeskuksiin ja niiden lähettyville

Poliisi puuttuu laittomuuksiin samalla tavalla riippumatta siitä, onko
kyseessä suomalainen, ulkomaalainen vai turvapaikanhakija.
Erityispiirteenä voidaan mainita, että suurten ihmismäärien takia
poliisi joutuu menemään tehtäville vastaanottokeskuksiin usean partion
voimin.

Turvapaikanhakijamäärän kasvuun liittyen poliisia työllistävät eniten
hakijoiden keskinäiset välienselvittelyt, joukkotappelut ja erilaiset
häiriökäyttäytymisen muodot. Yhä useammin tehtävät liittyvät
turvapaikanhakijoiden majoitustiloissa tapahtuviin pahoinpitelyihin,
tappeluihin ja perheväkivaltaan. Usein tilanteisiin liittyy alkoholin
tai muiden päihteiden käyttö. Häiriökäyttäytymisen taustalla on
turvapaikanhakijoiden ikä- ja sukupuolirakenne. Suuri osa keskusten
asukkaista on nuoria miehiä. Poliisia työllistävät myös kantaväestön
vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin kohdistamat erityyppiset
hyökkäykset ja uhkailut.

Tietoa lainsäädännöstä, tasa-arvosta ja kulttuurista

Poliisilaitokset
tekevät tiivistä yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa turvallisuuden
ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä seuraavat aktiivisesti
paikallisten vastaanottokeskusten tilanteita eri tavoin.

On
erittäin tärkeää, että maahan saapuvat turvapaikanhakijat saavat
välittömästi vastaanottokeskukseen saavuttuaan tietoa Suomen
lainsäädännöstä ja siitä, mitä Suomessa saa tehdä ja mitä ei. Erityisen
tärkeää on välittää tietoa asioista, joihin liittyy suuria
kulttuurillisia eroja.

Poliisi vierailee vastaanottokeskuksissa ja
kertoo suomalaisesta lainsäädännöstä ja tasa-arvosta sekä neuvoo, miten
välttää ajautumasta laittomuuksiin tai miten ilmoittaa poliisille
havaitsemastaan rikoksesta. Lisäksi poliisi osallistuu kuntien
paikallisille asukkaille järjestämiin asukastilaisuuksiin. Toiminnan
tueksi valmistellaan parhaillaan valtakunnallista viestintämateriaalia
useilla eri kielillä. Kokemusten perusteella poliisin käynnit ja
läsnäolo vastaanottokeskuksissa ovat omiaan rauhoittamaan ilmapiiriä.

Turvapaikanhakijoiden tekemäksi epäillyistä rikoksista

Poliisihallituksen
arvion mukaan turvapaikanhakijoita on tänä vuonna ollut epäiltynä noin
150 pahoinpitelyrikoksessa, joista valtaosa liittyy
turvapaikanhakijoiden välisiin riitoihin. Seuraavaksi eniten
rikosilmoituksia on kirjattu erilaisista varkauksista ja näpistyksistä
sekä laittomista uhkauksista. On kuitenkin hyvä muistaa, että poliisin
tietoon tulee vuosittain noin 340 000 rikoslakirikosta (pl.
liikennerikokset) ja 33 000-35 000 pahoinpitelyrikosta. Näin
tarkasteltuna turvapaikanhakijoihin liittyvät rikosilmoitusmäärät ovat
siis varsin pieniä, eikä niillä toistaiseksi ole vaikutusta
valtakunnallisissa tilastoissa. Luonnollisesti niillä voi olla
alueellista vaikutusta.

Turvapaikanhakijat ja seksuaalirikollisuus

Poliisin
tietoon tulee vuosittain noin 1000 raiskausrikosta, joista poliisi on
pystynyt selvittämään keskimäärin 70 %. Kuluvana vuonna ilmoituksia on
kirjattu hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina. Ulkomaalaisten
rikoksesta epäiltyjen osuus raiskausrikoksissa on viime vuosina ollut
noin 20 – 30 %.

Yleisesti seksuaalirikoksiin liittyen
huolestuttavana ilmiönä näyttäytyy yleisellä paikalla tapahtuneiden
raiskausrikosten lisääntyminen yli 50 %:lla viime vuoteen verrattuna.
Ilmoituksia on viime vuosien aikana kirjattu keskimäärin 145 kpl
vuodessa, mutta tänä vuonna jo marraskuun loppuun mennessä 152.
Yleisellä paikalla tapahtuneet raiskaukset sisältävät myös ns.
puskaraiskaukset.

Seksuaalisesta ahdistelusta on tänä vuonna
kirjattu kuukausittain keskimäärin 20 rikosilmoitusta. Näissä
ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on noin 9 %.

Turvapaikanhakijoiden
epäillään syyllistyneen tänä vuonna yhteensä noin 10 raiskausrikokseen
ja noin 15 seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseessä ovat poliisin tietoon
tulleet tapaukset, joista on kirjattu rikosilmoitus.

Poliisi on
lisäksi saanut vihje- ja havaintotietoja, joiden mukaan
turvapaikanhakijat ovat seurailleet, lähennelleet tai kosketelleet
etupäässä nuoria suomalaisia naisia.

– Kaikista tapauksista ei
syystä tai toisesta ole tehty poliisille rikosilmoitusta, jonka vuoksi
ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa kuvaa. Myös tämänkaltaisista
tapauksista tulisi aina ilmoittaa poliisille, jotta epäasialliseen
toimintaan voidaan puuttua ja valvontaa voidaan kohdentaa tarpeen
mukaan, sanoo poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta.

Turvapaikanhakijoihin kohdistuneet rikokset

Turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin kohdistuneet
häiriköinnit ja hyökkäykset ovat myös jatkuneet ja jossain määrin
lisääntyneet viime viikkoina.

Tyypillisesti kyseessä on ollut
autoilla ja mopoilla ajelua majoitustilojen pihoilla ja erilaisten
esineiden heittelyä majoitustilojen ikkunoihin, ilotulitteiden
räjäyttelyä sekä omaisuuden rikkomista. Vakavimpana turvapaikanhakijoita
vastaan suunnattuna tapauksena voitaneen pitää alkuviikolla
Kankaanpäässä tapahtunutta vastaanottokeskukseksi suunnitellun
kaksikerroksisen kerrostalon paloa, jota epäillään tahallaan
sytytetyksi.

Suomessa tapahtuneiden vastaanottokeskuksiin ja
hätämajoitusyksiköihin kohdistuneiden tuhotöiden yritysten tutkinnoissa
ei ole toistaiseksi tullut esille viitteitä organisoidusta toiminnasta.
Tapaukset ovat olleet yksittäisiä ja tekijöiden taustat viittaavat
jonkinasteiseen syrjäytymiseen. Rikoksesta epäillyt ovat olleet lähes
poikkeuksetta suomalaisia.

Laiton maahantulo jälleen lisääntymässä

Selvimmin
turvapaikkatilanteen muutos on syksyn aikana näkynyt laittoman
maahantulon järjestämiseen liittyvien rikosten määrissä. Poliisi ja
Rajavartiolaitos ovat tehostaneet toimenpiteitään kyseisten rikosten
osalta, ja tapauksia onkin paljastettu selvästi normaalia enemmän.
Lokakuussa laittomasta maahantulosta kirjattujen ilmoitusten määrä
pienentyi, vaikka paine EU-ulkorajoilla pysyi korkeana. Marraskuussa
ilmoitusten määrissä on jälleen havaittavissa kasvua.

Poliisi
seuraa aktiivisesti turvapaikanhakijatilanteen vaikutusta
turvallisuustilanteeseen ja rikollisuuteen sekä turvapaikanhakijoihin
kohdistuvien rikosten että maahantulijoiden itsensä tekemiksi epäiltyjen
rikosten osalta.

Poliisi kohdentaa toimenpiteitä tarpeen mukaan.
Tämän takia on tärkeää, että poliisille myös ilmoitettaisiin
aktiivisesti rikollisesta toiminnasta. Kaikkiin rikosepäilyihin
suhtaudutaan vakavasti ja ne tutkitaan normaalin esitutkintaprosessin
mukaan.

Hakijatilanteen vaikutusten seuranta

Poliisi
ei ole voinut ennen marraskuuta merkitä tietojärjestelmiinsä henkilön
turvapaikkastatusta, koska järjestelmissä ei yksinkertaisesti ollut
kohtaa, johon asian olisi voinut merkitä. Tämän vuoksi hakijatilanteen
vaikutusten seuranta ja poliisille tilanteesta aiheutuvien tehtävien
lukumäärän tarkka tilastollinen seuranta on ollut haastavaa.

Turvapaikanhakijoiden
määrä on lisääntynyt voimakkaasti, joten poliisi haluaa seurata
hakijatilanteen vaikutuksia turvallisuustilanteeseen. Marraskuun alussa
järjestelmiä kehitettiin siten, että nyt on mahdollista tehdä niin
sanottu tupa-merkintä tietojärjestelmään aina, kun poliisin tehtävä
liittyy turvapaikanhakijaan. Merkintä tehdään, jos turvapaikanhakija on
rikoksesta epäiltynä tai aiheuttanut hälytystehtävän. Merkintä tehdään
myös jos turvapaikanhakija on rikoksen kohteena tai kun poliisille tulee
tehtävä, jossa esimerkiksi vastaanottokeskusta kohtaan on tehty
ilkivaltaa, uhkailuja tai aiheutettu muuta häiriötä.


Turvapaikanhakijastatuksen merkintämahdollisuus auttaa poliisia
muodostamaan paremman kokonaiskuvan turvapaikanhakijoihin liittyvistä
rikosilmiöistä ja poliisitehtävistä. Olemme seuranneet tilannetta alusta
alkaen, mutta nyt saamme tarkempaa ja tilastoitavissa olevaa tietoa,
sanoo poliisitarkastaja Reen.

Poliisi varautuu palautusten lisääntymiseen

Poliisi
ja maahanmuuttovirasto ovat tehostaneet ja kehittäneet
turvapaikkaprosessia ja tavoitteena on, että turvapaikka-asiat
ratkaistaan mahdollisimman nopeasti. Ne hakijat, jotka saavat
oleskeluluvan tai turvapaikan pääsevät nopeasti normaalin elämän alkuun
ja ne, jotka saavat kielteisen päätöksen poistuvat maasta.

Hallitun
maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden näkökulmasta maasta
poistamispäätösten täytäntöönpanojen tehokkuus ja palautusten
onnistuminen on erittäin tärkeää. Toimivat palautusprosessit ja tehokas
turvapaikkatutkinta ovat omiaan ennalta estämään laitonta maassa
oleskelua. Suomi on jo pitkään kuulunut EU-maiden tehokkaimpiin maasta
poistamisen täytäntöön panijoihin.

Maasta poistamispäätösten
täytäntöönpano Suomessa on pääosin poliisin vastuulla ja päätöksiä
pannaan täytäntöön sitä mukaa kun niitä poliisille tulee. Tänä vuonna
poliisi on poistanut maasta noin 2 500 kielteisen päätöksen saanutta
ulkomaalaista. Lisäksi sadat turvapaikanhakijat ovat peruuttaneet
hakemuksiaan ja poistuneet itsenäisesti maasta.

Maahanmuuttoviraston
arvion mukaan läheskään kaikki hakijat eivät tule saamaan oleskelulupaa
Suomeen, joten maasta poistamispäätösten määrä tulee lisääntymään
merkittävästi vuoden 2016 loppupuolella. Poliisilla on operatiivinen
valmius palauttaa maasta poistamispäätöksen saaneita sitä mukaa kuin
päätöksiä tulee täytäntöön pantavaksi.

Poliisihallitus on
parhaillaan laatimassa suunnitelmaa maasta poistamispäätöksen saaneiden
palauttamisten lisääntymisen varalle. Myös muita toimenpiteitä
palautusten täytäntöönpanon tehokkuuden ylläpitämiseksi on käynnissä.
Esimerkiksi niin sanottujen palautuskeskusten perustamista suunnitellaan
yhteistyössä maahanmuuttoviraston kanssa.


Lisätietoa

Jätä kommentti

  Tilaa  
Ilmoita