Oikeusasiamies luovutti kertomuksensa vuodelta 2014 eduskunnan puhemiehelle
3.6.2015 | OikeusuutisetEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen luovutti tiistaina 2.6.2015 toimintakertomuksensa vuodelta 2014 eduskunnan puhemies Maria Lohelalle
Kertomuksessa näkyy aikaisempaa korostuneemmin vapautensa
menettäneiden ja vammaisten henkilöiden oikeudet. Kertomusvuonna tehtiin
aikaisempaa enemmän tarkastuksia. Kanteluiden määrä laski hieman, ja
niiden käsittelyajat lyhenivät entisestään.
Kertomukseen sisältyy, kuten aikaisempinakin vuosina, oikeusasiamies Jääskeläisen ja apulaisoikeusasiamiesten Jussi Pajuojan ja Maija Sakslinin puheenvuorot.
Eduskunnan oikeusasiamies 95 vuotta
Kertomusvuonna oikeusasiamiesinstituution perustamisesta tuli
kuluneeksi 95 vuotta. Suomen oikeusasiamiesinstituutio on maailman
toiseksi vanhin. Oikeusasiamies Jääskeläinen tarkastelee
puheenvuorossaan instituution kehittymistä.
Jääskeläinen näkee oikeusasiamiesinstituution menestystekijöinä muun
muassa oikeusasiamiehen laajat toimivaltuudet ja sen, että instituutiota
on jatkuvasti kehitetty. Oikeusasiamies on perinteisesti ollut
viranomaisten toiminnan laillisuuden valvoja. Sen lisäksi
oikeusasiamiehen työssä korostuu nykyisin yksilön oikeuksien
edistäminen, viranomaisten toiminnan ohjaaminen ja oikeustilan
kehittäminen siten, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat
mahdollisimman hyvin.
Uusimpia kehityspiirteitä on ollut Ihmisoikeuskeskuksen ja sen
ihmisoikeusvaltuuskunnan perustaminen oikeusasiamiehen kanslian
yhteyteen vuonna 2012. Oikeusasiamiehestä, Ihmisoikeuskeskuksesta ja
ihmisoikeusvaltuuskunnasta muodostuva Suomen kansallinen
ihmisoikeusinstituutio sai vuonna 2014 korkeimman mahdollisen
A-statuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että instituutio täyttää täysin
Yhdistyneiden Kansakuntien ns. Pariisin periaatteet. Vuonna 2014
oikeusasiamiehestä tuli YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen kansallinen
valvontaelin. Oikeusasiamiehelle on tulossa myös YK:n vammaisten
henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen mukaisia erityistehtäviä.
Tulevana kehitystarpeena oikeusasiamies Jääskeläinen näkee eduskunnan
oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien jaon
kehittämisen siten, että tehtävät olisivat mahdollisimman vähän
päällekkäisiä. Nykyinen päällekkäinen kahden ylimmän laillisuusvalvojan
järjestelmä ei ole kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta tehokkain eikä
tarkoituksenmukaisin.
Digitalisoituminen tuo haasteita kouluille ja julkiselle sektorille
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja käsittelee puheenvuorossaan
julkisen sektorin digitoimisen haasteita. Digibarometri 2015
-vertailussa Suomi jää julkisella sektorilla ja kansalaistaidoissa
vertailumaiden keskitasolle.
Koulut ovat keskeisiä tietotekniikan kansalaistaitojen opettamisessa.
Vuoden 2016 syksyllä käynnistyvä sähköinen ylioppilastutkinto vaatii
opetuksen digitalisoitumista jo peruskouluaikana. Koulujen
tietoteknisessä osaamisessa ja resursseissa on suuria eroja.
Digitaalista opetusta tulisi tarjota yhdenvertaisesti, mutta myös
kuntien priorisoinnit ja resurssit vaihtelevat suuresti.
Suomi jää jälkeen julkisten palveluiden tuottavuusvertailussa.
Tietojärjestelmäongelmia esiintyy tällä hetkellä muun muassa
työhallinnossa ja poliisin viranomaistietojärjestelmän eli VITJAn
kehittämisessä.
Poliisin VITJA-hankkeen oli tarkoitus valmistua vuoden 2014 alkuun
mennessä, mutta hankkeen aikataulu petti. Hanke laajeni liian suureksi,
jotta se olisi kyetty toteuttamaan yhdellä kertaa.
Apulaisoikeusasiamies Pajuoja on pyytänyt sisäasiainministeriötä
raportoimaan vielä erikseen VITJA-hankkeen etenemisestä ja siitä, kuinka
oikeudelliset ja tietoturvaongelmat on tarkoitus ratkaista.
EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin puheenvuoron aiheena on
EU-tuomioistuimen lausunto Euroopan unionin liittymisestä Euroopan
ihmisoikeussopimukseen. Tuomioistuimen mukaan sopimusluonnos ei ole
sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa.
Unionin oikeus perustuu jäsenvaltioiden vastavuoroiseen
luottamukseen. EU-tuomioistuimen mukaan olisikin ongelmallista, jos EU:n
jäsenvaltioiden tulisi valvoa, että myös toiset jäsenvaltiot
noudattavat ihmisoikeussopimusta.
EU:ta on kritisoitu riittämättömästä perus- ja ihmisoikeuksien
suojasta, minkä vuoksi sekä valtioneuvosto että eduskunta ovat pitäneet
EU:n liittymistä ihmisoikeussopimukseen tärkeänä.
Eduskunta on esittänyt EU:n perusoikeusnormien tuomista vahvemmin
Suomen viranomais- ja tuomioistuintoimintaan, ja että Suomen tulee
aktiivisesti vaikuttaa myös EU-tuomioistuimen perusoikeuskannanottoihin.
Oikeusasiamies voi tehtäviään hoitaessaan eri tavoin edistää
perusoikeuskirjan oikeuksien toimeenpanoa. Apulaisoikeusasiamies Sakslin
ehdottaa harkittavaksi, että oikeusasiamies osallistuisi myös EU:n
tuomioistuimessa esillä olevien perusoikeuskysymysten arviointiin
Suomessa.
Sakslin arvioi, että ihmisoikeussopimukseen liittymisen viivästyminen
korostaa EU:n perusoikeusviraston merkitystä. Eduskunta onkin
kannattanut EU:n perusoikeusviraston aseman ja toimintamahdollisuuksien
vahvistamista.
Kantelujen käsittelyaika lyheni, tarkastusten määrä kasvussa
Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden lopussa 3,4
kuukautta, kun se vuoden 2013 päättyessä oli 4,2 kuukautta. Vuoden
vaihteessa ei ollut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua.
Vuonna 2014 kanteluita saapui 4 606, mikä on noin 400 (9%) vähemmän
kuin vuonna 2013 (5 043). Kertomusvuonna ratkaistiin 4 757 kantelua eli
noin 150 enemmän kuin niitä saapui.
Eniten kanteluita ratkaistiin sosiaaliturvaa koskevissa asioissa.
Muita suuria asiaryhmiä olivat poliisi, terveydenhuolto ja vankeinhoito.
Kaikista ratkaistuista kanteluista ja omista aloitteista 774 eli 16 % johti oikeusasiamiehen toimenpiteeseen.
Tarkastuksia tehtiin viime vuonna 111 kohteeseen, mikä on lähes 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna (89).
Oikeusasiamiehen kertomus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi, lisäksi
siitä julkaistaan myöhemmin englanninkielinen lyhennelmä. Kertomus
julkaistaan myös verkossa pdf-muodossa.
Kanslian yhteydessä toimiva Ihmisoikeuskeskus antaa oman kertomuksensa.
Lisätietoa