Väärän tullausilmoituksen tehnyt työntekijä vapautetttiin yhteisvastuusta maksamatta jätetystä ALV:sta
15.5.2015 | Oikeusuutiset
Helsingin HAO:
Arvonlisävero – Tavaran maahantuonti – Verovelka – Velvollisuus suorittaa maahantuonnin arvonlisävero – Varastonpitäjän vastuu – Työntekijän vastuu verosta – Yhteisvastuu – Vapaa-alueella sijaitseva varasto – Transitotavara – Tullivalvonnasta pois siirtäminen
A Oy:llä oli tullikoodeksin soveltamisasetuksen 799 b artiklassa
tarkoitettu valvontatyypin II vapaa-alueella sijaitseva varasto, jossa
varastoitiin Suomen kautta Venäjälle kuljetettavaa transitotavaraa.
Tullin suorittamassa tarkastuksessa oli todettu, että varastokirjanpidon
mukaan varastosta poistettujen tietokoneen suorittimien määrä (paino)
oli ollut huomattavasti suurempi kuin varastointia seuraavassa
lähtöpassituksessa oli ilmoitettu. Passitusilmoituksen oli laatinut
yhtiön työntekijä B. B on asian tutkinnan yhteydessä kertonut, että
tietokoneen suorittimien vientipassitus oli tehty ulkomaalaisen
asiakasyhtiö C Ltd:n ilmoittamilla todellisuutta pienemmillä painoilla.
Tulli
määräsi jälkikantopäätöksillä maksettavaksi arvonlisäveroa vuosina 2010
ja 2011 mainitusta varastosta tullivalvonnasta poissiirretyistä
tavaroista. A Oy määrättiin yhteisvastuullisesti yhtiön työntekijä B:n
kanssa vastuuseen yhteensä 3 542 826,28 euron arvonlisäveroista. Tulli
katsoi B:n olevan vastuussa tullivelasta, koska hän oli A Oy:n
edustajana antanut virheelliset tiedot varastointia seuraavaan
passitusmenettelyyn.
Hallinto-oikeus totesi A Oy:n valituksen
johdosta, että vapaa-alueen varastosta oli otettu tavaroita, joita ei
ollut ilmoitettu passitettavaksi eikä asetettu varastosta oton jälkeen
mihinkään muuhunkaan tullimenettelyyn. Nämä tavarat oli tullikoodeksin
203 artiklassa tarkoitetulla tavalla siirretty tullivalvonnasta
säännösten vastaisesti. Tullivalvonnasta siirrettyjen tavaroiden osalta
oli tapahtunut arvonlisäverolain 86 a §:n 2 momentissa tarkoitettu
maahantuonti ja maahantuonnin arvonlisäverovelka oli syntynyt.
Hallinto-oikeus katsoi, että A Oy oli kysymyksessä olevat tavarat
tullivalvonnasta siirtäneenä henkilönä (oikeushenkilönä) tullikoodeksin
203 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan ja arvonlisäverolain 86
b §:n 2 momentin nojalla velvollinen suorittamaan tavaroiden
maahantuonnista arvonlisäveron.
Työntekijä B:n osalta oli
tutkittavana, onko hänet tullut määrätä yhteisvastuuseen maahantuonnin
johdosta kannettavasta arvonlisäverosta sen vuoksi, että hän on antanut
virheelliset tiedot varastointia seuraavaan passitusmenettelyyn.
—
B oli ollut A Oy:n palveluksessa huolitsijana ja hänen työtehtäviinsä
oli kuulunut passitusilmoituksen laatiminen A Oy:n varastosta
passitettavista tavaroista. Arvonlisäveroa ei ollut määrätty
suoritettavaksi niiden tavaroiden osalta, joita B:n laatiman
passitusilmoituksen oli katsottu koskeneen. Arvonlisävero kohdistui
tavaroihin, jotka oli siirretty vapaa-alueelta yhtiön varastosta ja
joita siinä yhteydessä ei ollut asetettu kenenkään toimesta mihinkään
tullimenettelyyn. Vastuu tavaroiden säilymisestä tullivalvonnassa oli
ollut vapaa-alueen toimijaluvan nojalla toimineella A Oy:llä. Asiassa
oli kysymys tavaroista, jotka A Oy oli liiketoiminnassaan varastoinut ja
lähettänyt asiakkaan toimeksiannosta. B:llä ei ollut henkilökohtaisesti
ollut määräysvaltaa tavaroihin. Varastoidut tavarat eivät olleet olleet
hänen hallussaan eikä niitä ollut siirretty varastosta hänen haltuunsa.
B ei olisi voinut itsenäisesti päättää olla luovuttamatta tavaroita
varastosta kuljetettaviksi eikä hänellä myöskään olisi ollut valtuutta
tehdä passitusilmoituksessa ilmoittamatta jätetyistä tavaroista muuta
tulli-ilmoitusta, esimerkiksi ilmoitusta niiden tullaamisesta vapaaseen
liikkeeseen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei passitusilmoituksen
laatiminen työnantajan noudattaman käytännön mukaisesti ja asiakkaan
edellyttämällä tavalla muodosta sellaista osallistumista passittamatta
jääneiden tavaroiden siirtoon pois tullivalvonnasta, jonka johdosta
työntekijä voitaisiin määrätä vastuuseen työnantajan maksettavaksi
määrätystä maahantuonnin arvonlisäverosta. Hallinto-oikeus katsoi, että
riippumatta siitä, oliko B toiminut vilpittömässä mielessä, häntä ei
ollut tullut arvonlisäverolain 86 b §:n 2 momentin nojalla asettaa
vastuuseen A Oy:n suoritettavaksi määrätystä maahantuonnin johdosta
kannettavasta arvonlisäverosta.
Hallinto-oikeus kumosi jälkikantopäätökset siltä osin kuin ne oli kohdistettu B:hen.