OM: Parlamentaarinen ryhmä: Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon riittävät resurssit turvattava ja toimintaa uudistettava

Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito ovat valtion ydintehtäviä. Työryhmä katsoo, että näille ydintehtäville on turvattava riittävät resurssit ja toimintoja on kehitettävä voimakkaasti

Työryhmä katsoo, että aleneva kehystaso ei riitä turvaamaan kansalaisille välttämättömiä palveluja.

Työryhmä katsoo, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon
kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä
vastaavat määrärahat. Tämä tarkoittaisi 75 miljoonan euron lisäystä
vuoden 2019 kehystasossa. Lisäys vastaisi noin puolta tämän vaalikauden
aikana toimialoille kohdistetuista säästöistä.

Työryhmä edellyttää myös, että harmaan talouden torjuntaan on jatkossakin käytettävissä 20 miljoonan euron vuotuinen rahoitus.

Sisäisen
turvallisuuden ja oikeudenhoidon alalla on käynnissä useita
strategisesti merkittäviä tietojärjestelmähankkeita. Työryhmä pitää
tärkeänä, että jatkossakin tietojärjestelmähankkeisiin osoitetaan
erillisrahoitusta tuottavuuden parantamiseksi. Investointeja on
suunnattava erityisesti tietoteknisiin hankkeisiin osana toimintatapojen
uudistamista.

Työryhmä korostaa, että sisäisen turvallisuuden ja
oikeudenhoidon toiminnassa pitää edelleen kehittää toimintatapoja, etsiä
rakenteellisia ratkaisuja ja hakea säästöjä. Pelkästään leikattujen
määrärahojen palautus tai harmaan talouden torjuntaan ja
tietojärjestelmiin osoitettavat lisämäärärahat eivät takaa toiminnan
pitämistä nykytasoisena.

Tehtävä selvitys sisäisen turvallisuuden rakenteellisesta kehittämisestä

Työryhmä
nosti työssään esiin myös muita kehittämistarpeita. Työryhmä esittää,
että tulisi käynnistää selvitys sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden
rakenteelliseksi kehittämiseksi.

Tehtävässä selvityksessä tulisi tarkastella muun muassa seuraavia ehdotuksia:

• Pelastustoimen
  rakenteiden ja ohjausjärjestelmän kehittäminen, jotta rakenteet ja
  koordinaatio olisivat taloudelliset ja tehokkaat. Samalla tulisi
  selvittää vapaaehtoistoiminnan laajempaa hyödyntämistä koko sisäisen
  turvallisuuden kentässä.

• Selvitettävä Tullin
  toimintojen ohjausta. PTR-yhteistyön (poliisi,Tulli, Rajavartiolaitos)
  kokoaminen yhden hallinnonalan ohjaukseen tehostaisi vaikuttavuutta ja
  tuottavuutta.

• Selvitettävä poliisihallinnon prosessien,
  toiminnan ja rakenteiden kehittämistä sekä poliisin ydintehtäviin
  kuulumattomien tehtävien siirtämistä muille (esimerkiksi päihtyneiden ja
  vankien kuljetus).

Lisäksi työryhmä edellyttää
laaja-alaista selvitystä turvallisuusalan oppilaitoksista ja arviointia
siitä, voitaisiinko Suomeen perustaa yksi turvallisuusalan oppilaitos.

Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa jatkettava

Työryhmä
katsoo, että oikeudenhoidon käynnissä olevaa uudistamisohjelman
täytäntöönpanoa on jatkettava. Erityisesti työryhmä pitää tärkeänä
seuraavien toimenpiteiden jatkovalmistelua:

• Korkeimpien oikeuksien yhdistäminen
• Hallintoasioissa
  oikaisuvaatimusjärjestelmän ja valituslupajärjestelmän kehittäminen.
  Tässä tulisi selvittää hallintolainkäyttölain muuttamista siten, että
  valituslupasääntely olisi pääsääntö, jolloin poikkeuksista säädettäisiin
  erikseen.

• Tuomioistuinviraston perustaminen
• Käräjäoikeuksien vahvistaminen

  Tuomioistuinmaksujen korottaminen

• Hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentaminen

Lisäksi
työryhmän mukaan tulisi kehittää rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa
niin, että voidaan huolehtia rangaistusten täytäntöönpanon
sisällöllisestä mielekkyydestä. Työryhmä ehdottaa selvitettäväksi myös,
voitaisiinko rajoittaa viranomaisten oikeutta valittaa toisen
viranomaisen päätöksistä.

– Tämän hallituskauden aikana ja tälle
vuodelle on sisäisen turvallisuuden resurssit ja toiminnan taso kyetty
turvaamaan. Se on edellyttänyt rakenneuudistuksia ja budjetti- ja
kehysriihissä taisteltuja määrärahalisäyksiä. Oma käsitykseni on, että
pelkkä kehyssäästöjen purku ei riitä säilyttämään nykyistä
toiminnallista tasoa tulevina vuosina ilman selkeää määrärahatason
korjausta. Toivon, että tästä raportista ilmenevä poliittinen
yhteisymmärrys auttaa takaamaan vakaat resurssit kaikkien sisäistä
turvallisuutta ylläpitävien viranomaisten toiminnalle, toteaa
sisäministeri Päivi Räsänen.

– On tärkeää, että ryhmä on
tiedostanut, ettei leikkauksia voida jatkaa ilman, että oikeusvaltion
ydintehtävät kärsisivät. Yhteinen linjaus resurssien palauttamisesta
vuoden 2014 tasolle on erittäin tervetullut. Tällä vaalikaudella
oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimia on viety määrätietoisesti
eteenpäin. Näitä toimia on tarve jatkaa ja tavoitteena tulee jatkossakin
olla tehokkuuden lisääminen oikeusturvaa vaarantamatta. Työryhmä on
antanut tälle vahvan tukensa. On hienoa, että kaikki puolueet ovat
sitoutuneet oikeusturvan takaamiseen ja oikeudenhoidon kehittämiseen,
arvioi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Työryhmän raportti on saatavilla sekä sisäministeriön että oikeusministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoa