OM: Työryhmä saattaisi myös yritykset vastuuseen törkeästä kirjanpitorikoksesta

Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt lahjusrikoksia koskevien säännösten eräitä muutostarpeita

Työryhmä ehdottaa, että myös yritys,
yhteisö tai muu oikeushenkilö voisi joutua rangaistusvastuuseen
törkeästä kirjanpitorikoksesta. Näissä rikoksissa on työryhmän mielestä
kyse vakavista ja usein suunnitelmallisista teoista, joissa pelkkä
henkilöön kohdistuva rangaistusvastuu ei välttämättä aina kohdistu
oikeudenmukaisesti.

Nykyisin törkeästä kirjanpitorikoksesta voidaan tuomita vain
luonnollinen henkilö, kuten kirjanpitovelvollinen, kirjanpidosta
toimeksiannon perusteella vastaava tai yrityksessä määräysvaltaa
käyttävä henkilö. Mikäli yritys tai yhteisö joutuisi rikosvastuuseen
törkeästä kirjanpitorikoksesta, rangaistuksena olisi yhteisösakko.
Suuruudeltaan se on 850 – 850 000 euroa.

Ehdotetun lainmuutoksen
taustalla on yksi OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän suosituksista
korruption torjunnan tehostamiseksi. Euroopan neuvoston
korruptionvastainen toimielin GRECO on puolestaan suositellut, että
Suomi kriminalisoisi vaikutusvallan väärinkäytön. Myös eduskunta
edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan
lainsäädäntöehdotuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi
hyväksyessään Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen
yleissopimuksen lisäpöytäkirjan.

Työryhmä on mietinnössään
arvioinut laajalti vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevia
lainsäädäntövaihtoehtoja. Ottaen huomioon muun muassa
rikoslainsäädännöltä edellytettävän sääntelyn tarkkarajaisuuden
vaatimuksen, sananvapautta ja osallistumista koskevat oikeudet sekä
rangaistavaksi säätämisessä noudatettavat yleiset
kriminalisointiperiaatteet, työryhmä ei kuitenkaan päätynyt ehdottamaan
vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan rangaistussäännöksen säätämistä.
Työryhmä oli mietinnössään yksimielinen.

– Työryhmä on nyt oman
mietintönsä tehnyt, ja mietintö lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.
Sen jälkeen, ensi vaalikaudella on vielä syytä miettiä esimerkiksi
kysymystä vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnista. Se on monella
tapaa monimutkainen kysymys, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.