Asunto-osakeyhtiö oli tilaajavastuulaissa tarkoitettu työn tilaaja

31.12.2014 | Oikeusuutiset

Markku Fredman


Helsingin HAO:

Tilaajan selvitysvelvollisuus – Asunto-osakeyhtiö – Tilaajan käsite

Hallinto-oikeudessa oli muun ohella kysymys siitä, oliko valittajana
oleva asunto-osakeyhtiö tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta
ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa (tilaajavastuulaki)
tarkoitettu tilaaja.

Tilaajavastuulain 3 §:n 1 kohdan mukaan
sanotussa laissa tarkoitetaan tilaajalla kaupparekisterilain (129/1979) 3
§:ssä tarkoitettua elinkeinonharjoittajaa, joka on velvollinen tekemään
pykälässä tarkoitetun perusilmoituksen, sekä valtiota, kuntaa ja
kuntayhtymää, Ahvenanmaan maakuntaa, Ahvenanmaan maakunnan kuntaa tai
kuntayhtymää, seurakuntaa, seurakuntayhtymää, muuta uskonnollista
yhdyskuntaa ja muuta julkisoikeudellista oikeushenkilöä sekä vastaavaa
ulkomailla toimivaa yritystä. Ratkaistavana oli, onko valittajayhtiö
lainkohdassa mainittu elinkeinonharjoittaja, joka on velvollinen
tekemään säännöksessä viitatussa kaupparekisterilain pykälässä
tarkoitetun perusilmoituksen.

Hallinto-oikeus viittasi ensinnäkin
tilaajavastuulakia koskevan hallituksen esityksen (114/2006 vp)
yksityiskohtaisiin perusteluihin, joissa todetaan muun ohella seuraavaa:
3 §:n 1 kohdan mukaan tilaajalla tarkoitettaisiin ensinnäkin kaikkia
elinkeinonharjoittajia, jotka ovat velvolliset tekemään
kaupparekisterilain 3 §:ssä tarkoitetun perusilmoituksen
elinkeinotoimintansa aloittamisesta. Säännös on varsin kattava.
Perusilmoituksen ovat velvolliset tekemään avoin yhtiö,
kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö, osuuskunta,
säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, vakuutusyhdistys, valtion
liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettu liikelaitos,
asumisoikeusyhdistys, aatteellinen yhdistys ja säätiö sekä
elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö eli yksityinen
elinkeinonharjoittaja, jolla on elinkeinotoiminnan harjoittamista varten
pysyvä toimipaikka tai palveluksessa vähintään yksi työntekijä. Muutoin
perusilmoitusvelvollisuus ei edellytä, että yrityksellä on
palveluksessaan työntekijöitä. Lisäksi ulkomainen yhteisö ja säätiö,
joka perustaa Suomeen sivuliikkeen, on velvollinen tekemään
perusilmoituksen. Vastaava velvollisuus on myös eurooppayhtiöllä,
eurooppalaisella taloudellisella etuyhtymällä ja muualla rekisteröidyllä
etuyhtymällä, joka perustaa Suomeen toimipaikan. Asunto-osakeyhtiöt
ovat rekisteröintivelvollisia, koska ne katsotaan yhdeksi osakeyhtiön
muodoksi.

Hallinto-oikeus totesi asiassa olevan riidatonta, että
valittajayhtiö kuuluu tilaajavastuulain 2 §:ssä määritellyn
soveltamisalan piiriin, mikäli sitä on pidettävä sanotun lain 3 §:ssä
tarkoitettuna tilaajana. Tarkasteltavana oli nyt puheena olevilta osin
siis se, onko valittajayhtiötä pidettävä lain 3 §:ssä tarkoitettuna
tilaajana.

Tilaajavastuulain 3 §:n 1 kohdassa tilaaja on
määritelty ”kaupparekisterilain (129/1979) 3 §:ssä tarkoitetuksi
elinkeinonharjoittajaksi, joka on velvollinen tekemään pykälässä
tarkoitetun perusilmoituksen”. Lisäksi tilaajina pidetään sanotussa
kohdassa tämän määritelmän jälkeen erikseen lueteltuja tahoja. Viimeksi
mainituista ei ole valittajayhtiön osalta kysymys. Ratkaistavana on,
onko valittajayhtiö lainkohdassa mainittu elinkeinonharjoittaja, joka on
velvollinen tekemään säännöksessä viitatussa kaupparekisterilain
pykälässä tarkoitetun perusilmoituksen.

Käsitettä
elinkeinonharjoittaja käytetään useassa eri tyyppisessä lainsäädännössä,
eikä sen merkitys eri säädöksissä ole aina samanlainen. Esimerkiksi
yksin verolainsäädännössä se, mitä elinkeinonharjoittajalla
tarkoitetaan, voi vaihdella verolajista riippuen eivätkä nämäkään
käsitteet taas ole välttämättä yhdenmukaisia joidenkin muiden
oikeudenalojen elinkeinonharjoittaja-käsitteiden kanssa.

Tilaajavastuulain
3 §:n 1 kohdan tilaajamääritelmän ilmaisussa ”kaupparekisterilain
(129/1979) 3 §:ssä tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, joka on
velvollinen tekemään pykälässä tarkoitetun perusilmoituksen” on viitattu
ilmaisun tarkemman sisällön selville saamiseksi kaupparekisterilain 3
§:n 1 momenttiin. Tilaajavastuulain 3 §:n 1 kohdan sekä
kaupparekisterilain 3 §:n 1 ja 2 momentin sanamuotojen tarkastelun
perusteella voisi sinänsä olla mahdollista päätyä asunto-osakeyhtiön
kohdalla myös sellaiseen tulkintavaihtoehtoon, että tilaajavastuulain 3
§:n 1 kohdassa edellytettäisiin tilaajaksi luokittelun osalta
asunto-osakeyhtiöltä sen lisäksi, että se on sellaisenaan
kaupparekisterilain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu velvolliseksi
tekemään perusilmoitus kaupparekisteriin sitä, että sillä on sen
toiminnan perusteella tai muutoin jokin erillinen elinkeinonharjoittajan
ominaisuus. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kaupparekisterilain 1
§:n 1 momentin mukaan kaupparekisteriin merkitään elinkeinonharjoittajia
koskevat ilmoitukset, on lähdettävä siitä, että kaupparekisteri
sisältää merkintöjä tässä laissa tarkoitetussa mielessä yksinomaan
elinkeinonharjoittajista. Näin ollen perusilmoituksen
tekemisvelvolliseksi kaupparekisterilain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa
oikeushenkilömuodoltaan yksilöidysti luokitellun osakeyhtiön, ja niin
muodoin samalla asunto-osakeyhtiön, on kaikissa tapauksissa katsottava
olevan tilaajavastuulain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tilaaja.

Sanottua
tulkintaa puoltavat myös kaupparekisterilain 2 §:n 1 momentin muotoilu
ja hallituksen esityksessä 114/2006 vp osittain nimenomaisestikin
asunto-osakeyhtiötä koskevat kannanotot.

Valittaja oli jättänyt
hankkimatta tiettyjä tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ja jotkin
valittajan esittämistä selvityksistä olivat jääneet puutteellisiksi.
Valittaja ei ollut täyttänyt selvitysvelvollisuuttaan. Edellytykset
laiminlyöntimaksujen määräämiselle valittajan laiminlyöntien ja
menettelyn johdosta olivat olleet olemassa. Valitus Etelä-Suomen
aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätöksestä, jolla
asunto-osakeyhtiölle (valittajalle) oli määrätty tilaajavastuulain
mukainen seuraamusmaksu, hylättiin.

Jätä kommentti

  Tilaa  
Ilmoita